Patella oli Punavuoressa Punaisen Lokakuun Metsastys 7b+ reitti työn alla ja pitihän siellä käydä prosessia ihmettelemässä. Siellä menikin sitten useampi käyntikerta. Kolmannella kerralla toukokuun 21 päivä sain syksyllä rojektiksi muodostuneen Pronssi 7a reitin kiivettyä. Tämä oli siis se eka ja vika seiskan reitti tälle kesälle. On kyllä hauska reitti tuokin, vaikka aika lyhykäinen se tietysti on. Alun muuvit ei kovin vaikeilta tunnu irrallisina, mutta jos niissä tupeloi ei ainakaan mulla ollut koko liidi sitten menossa. Nuilla muutamalla liidiyrkällä yleensä ongelmaksi muodostui toiseksi viimeinen muuvi, eli pitää kroppa kasassa, kun nostaa jalkaa ylös hyvälle otteelle. Ainakin kerran tipuin lisäksi toppikahvasta, kun ei vaan jaksanut. Liidilähetyskin tuli vasta päivän toisella yrkällä, kun taas onnistuin hyytymään viimeisiin muuveihin. Lähetykseen onnistuin miettimään pienen mikrolevon ja hengittelyn juuri ennen viimeisiä muuveja. Se taisi sitten olla ratkaiseva tekijä, että sai pidettyä pakan kasassa.
Seuraavaksi pitikin siirtyä ihmettelemään Punaista Lokakuuta. Olin jo viimevuonna kertaalleen käynyt yläköydellä touhua ihmettelemässä, kun Pate jo silloin työsti reittiä. Muuveista ei kuitenkaan montaa muistikuvaa ollut jäljellä. Heti ekana päivänä sain kuitenkin kaikki muuvit tehtyä yläköydessä. No hitto. Tätähän joutuu pian yrittämään tänä kesänä. Toisella kerralla pystyi yläköydellä jo hahmottamaan jonkinlaisia muuvi kokonaisuuksia. No pari kertaa pitäis kuitenkin vielä yläköyden kanssa puuhailla ennen kuin kannattaa terävään päähän lähteä.
Sitten saapui kesäkuu ja loma- / etätyöreissua pohjoiseen. Kiipeilyt jäi tauolle pariksi viikkoa. Mitä nyt kerran taisin rock ringseissä roikkua reissun aikana ja oisinko kolme juoksulenkkiä heittänyt. Käytiin kiipeämässä Saanan huipulle Kilpisjärvellä, kalasteltiin ja lomailtiin isän luona Kittilässä. Hauskaa oli ja sääsketkin onnistuttiin pääosin välttämään.
Reissun jälkeen pitikin ottaa pari treeniä kotiseinällä, että sai herkkyyttä ja voimaa takaisin. Sitten mentiin Halsvuoreen ja keli oli hieman puolihullu, eli sieltä täältä valutteli vettä. Antilla oli kova hiitti Olipa Kerran Elämä sekavarmisteiselle 7a+ reitille. On hieno reitti tuokin ja kait sitä joskus pitää siihenkin sitten. Päädyin kuitenkin testaamaan vanhaa vihollistani Leikki-ikä 6c reittiä, joka on aivan Olipa Kerran Elämän vieressä. Reitin alku valutteli vähän vettä, mutta pyyhkeellä ja mankalla sai sen kuivattua. Leikki-ikä reittiä kokeilin eka kerran jo joskus 2010, mutta en saanut kruksiotteelle sormia kunnolla mahtumaan, eikä pystynyt tajuamaan miten liike olisi mahdollinen tehdä. Päätin silloin, etten ikinä kiipeä ko reittiä. No heti perään oisko ollut 2017 kokeilin Tatun rohkaisemana reittiä uudelleen ja yllättäen sormet pysyivät otteella. Tästä rohkaistuneena päätin lisätä reitin todo listalle. Silti näköjään pari vuotta otti, että sain aikaiseksi laittaa reittiin kunnon yritystä.
Leikki-ikä reitillä on vähän jännättävä poikkikulku pultin yläpuolelta noin puolivälissä ja varsinainen kruksi sitten toiseksi viimeinen muuvi ja pari liikettä sitä ennen. Ekalla käynti kerralla muistelin muuveja ja liidi meni ihan hyvin paitsi, että poikkikulku jännitti kauheasti ja pakka meni sekaisin enkä muistanut enää jalkaotteita yläosan vaikeampaan kohtaan. Sain kuitenkin väännettyä itseni kruksiin ja jopa käden viimeiselle kahvalle, mutta sormet ei pysyneet otteella ja jälleen vedin pannut toppikahvasta. Seuraavalla käyntikerralla ekalla yrityksellä häsläsin jälleen kruksissa ja onnistuin mokaamaan viimeisen liikkeen. Toinen yritys tuotti kuitenkin tulosta ja sain tämän reitin lähetettyä todo listalta, joka uhkaa muodostua aika pitkäksi.
Heti seuraavana päivänä mentiin Antin kanssa kerran kesässä käynnille Patamalle. Tavoitteena oli kiivetä mahdollisimman monta reittiä. No taidettiin liidata 8 reittiä mieheen, että ei nyt aivan mahdottomia. Pitää ensi kesänä ottaa tavoitteeksi yli kymmenen liidiä mieheen. Hauskaahan meillä oli ja useampi tunti pällisteltiin ulkona.
Seuraavaksi Tatu houkutteli testaamaan Rockpastori reittiä Halsvuoressa. Aika jännä reitti. Alussa pikkuhänkkiä, keskellä pystykulmauksia ja jännän oloinen poikkari ja loppuhuipennuksena släbi, josta ei tee mieli pudota. Aika hyvin sai muuvit katsottua, mutta sen verran jämäkkä reitti kuitenkin, ettei vielä uskaltanut yrittää liidata. Alun hänkki on kyllä aika napakkaa muuvia. Hienoja kiipeilyliikkeitä. No ehkä sitten tätäkin toisella kertaa.
Sitten män taas pari viikkoa heinäkuun loppuun ennen kuin oltiin Antin ja Paten kanssa seuraavan kerran Halsvuoressa. Kokeiltiin Paten kans muuveja Keski-Ikä reitille ylärillä. Ihan jännän oloinen trädi reitti. Alku on aika tiukkis tässäkin ja varmistuksia ei saa liian tiheään. No on kait siinä ihan tarpeeksi paikkoja kuitenkin, ettei mene homma vaaralliseksi. Muuvit tuli tähänkin tehtyä tosin ehkä haluaisi kerran pari vielä yläköydellä kokeilla ennen kuin terävään päähän lähtisi. Kun ei muutakaan keksitty niin päätettiin kokeilla muuveja Kiasma 7c reittiin. Tämähän on siis koko kallion kuningas linjoja. Todella hyvän näköinen reitti tosin hieman napakan oloinen. No eipä veinannut alun muuvit aueta niin kuin nyt kuvitella voi jos omat liidit on olleet maks 7a ja tämä on nyt 7c. Mutta pienellä työstöllä päästiin muuveja ylöspäin ja Antti jopa taisi kertaalleen kruksin selvittää. No kolmannelta pultilta ylöspäin ei edes yritetty, mutta jotain saatiin kuitenkin ratkottua. Ehkä siis joskus tätäkin sitten tosissaan.
Laitetaas syksyn kiikut uuteen postiin lähiaikoina.
Pronssi kiivetty. Taas naurattaa.
Pate projektoi Punaisen Lokakuun Metsästys
Antti projektoi Olipa Kerran Elämä
Kesätunnelmia Halsvuoresta.
Patamalla keräämässä metrejä ja nautiskelemassa kesäpäivästä.
Tatu projektoi Rockpastori reittiä
Antti uudelleen Olipa Kerran Elämä reitillä
Lysti kesätunnelmissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti