Böylderkausi avattu

Wuuhuu olipas taas siistiä! Oltiin ko lapset karkkikaupassa. Paavalinvuoressa oltiin halailemassa kiviä. Kattelin aikasemmin kauempaa, että paikat on kuivat ja ei kun menoksi. No ei ollu paikat kuivat. Korkeat ja helpot släbit valu vettä sen verran tasasesti, ettei kauempaa ollu erottanu kuivasta. No onneksi vierestä löytyi vielä avaamattomia settejä kuivana. Avattiin 5 uutta onkelmaa ja kaks jäi projektiksi vaikein kiivetty oli jotain 6a ja helpoimmat nelosen luokkaa. Ainaki ite olin yllättyny kuntotasosta, sillä edellisinä vuosina eka kerta on ollu tosi takkusta. No tästä on sitte hyvä lähteä kohti seiskan proggiksia.

Niin mitäs tapahtui maaliskuussa? No ei paljon mitään. Piti huipentaa jääkausi Koron mahtiliideihin, mutta sen sijaan maattiinkin kaks viikkoa sängyn pohjalla ja podettiin angiinaa ja sen jälkiseuraamuksia. No siitä paskasta selvittiin ja nyt on taas pelit käynnissä. Tuli vaan niin tiukka antikliimaksi tuohon jääkiipeilyyn, että otti koville alkaa reenaamaan uudestaan. Leuanveto alkaa taas olemaan samalla tasolla, kun ennen sairastumista. Sormivoimia ei ole tullu paljon reenailtua syksyn jälkeen, joten se onkin nyt sitten se heikoin lenkki. Muutama treeni viikkoon niin eiköhän se siitä sitte kuukauden sisään ala jo jotenki kulkemaan.

Patjalla istuskelu tuli taas tutuksi ;)


Jani yrkkää reissun vaikeinta ropleemaa, joka jäikin rojektiksi. Tälle seinälle saa varmaan useammanki uuden linjan putsattua.


Nuca ihmettelee mitä nää isot miehet oikein puuhaa...


Otto vääntää kulmausta.


Timo yritttää persausta maasta


Jani levitoi