Pari viikkoa sitte viikonloppuna oli käyntiä isolla kirkolla ja mahdutin siihen tutustumisen Salmisaaren Kiipeilyareenaan. Olihan kyllä hieno reenipaikka. Reitit oli sen verran korkeita, että helpotkin kahvamaratoonit kävi hapottaan ihan oikeasti. Kestävyydessäkin tuntuis siis olevan hieman tekemistä :)
Nuo itsevarmistushärpäkkeet on muuten aika vänkiä. Lähin kiipeemään helpohkoa linjaa (alla kuvassa) vaijeri kulki mukana mukavasti, eikä sitä oikeastaan edes huomannut. No ylhäällä sitten tuli mieleen, että tähänkö sitä nyt pitääs uskaltaa hypätä. Ei keles. Olis ehkä voinu kokeilla alhaalla toimintaa... No ei se sitte auttanu ku vetää henkeä ja päästää irti seinästä. Hyvinhän se tietysti meni, mutta näissä hommissa tuntuu kaikki uudet jutut olevan kyllä aika jänniä.
Salmisaari on kyllä vierailemisen arvoinen paikka. Reittejä on monen tasoisia ja seinissä löytyy kyllä haastetta isoillekin pojille. Ainakin itselle paikan parasta antia oli kuitenki noin 30m korkea rocktopia-seinä. Korkeutta on siis enemmän kuin suurimmalla osalla Suomen kallioista. Oli se vain mielenkiintoista huomata miten isoilla kahvoilla kiivetessä sai lopulta itsensä niin tukkoon, ettei otteissa vaan pysyny kiinni. Todettiinkin uusi ilmiö, että kiipeily kävi vähän niinkuin lenkkeilystä. Aivan loistavaa peruskunnolle. No onneksi ei asu lähistöllä niin ei pääse tuo kestävyys kehittymään liian kovaksi ;)
Nyt vaan vähän reeniä ja sitten on yritettävä Robin Hoodia ennen kesän lämpöjä.
Salmisaaressa pikkupojatkin kiipee aika vahvasti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti