Kausi vaihtuu ja täytyi alkaa treenaamaan sormiin voimaa. Ekat kotiseinän treenit oli kyllä taas jääkauden jälkeen todella masentavia. Missään otteessa ei tahtonut pysyä kiinni ja edellisenä kesänä viritellyistä reiteistä helpoimmatkin jäivät pariin ekaan muuviin. No lohtuna tähän oli edellisiltä vuosilta havainto, että voima tulee äkkiä takaisin. Pari viikkoa ja muutama treeni takana ja johan alkoi edellisen kesän reitit nousta. No täytyy kyllä sanoa, että vaikeimmat viimekesänä kyhäämäni reitit ei ole vieläkään menneet.
Nyt on kokolailla kaksi kuukautta kulunut tuosta jääkauden päätöksestä ja olen käynyt pari kertaa boulderoimassa, kerran Paavalinvuoressa itsekseen ja kaksi kertaa Punavuoressa. Ihan joka viikko ei siis ole tullut ulkona kiivettyä, mutta ihan kohtuudella nyt kuitenkin. Ekat pari viikkoa tuota etätyö ja etäkoulukomboa oli kyllä aika lamaannuttavaa harrastuksille, mutta pikkuhiljaa siitä päästiin vauhtiin ja ehkä tämä kiipeilykesä tästä nyt sitten kuitenkin ihan käyntiin lähtee. Ekat kerrat kalliolla oli kyllä ihan positiivisella fiiliksellä. Sormet tuntuu ihan toimivan. Voimakestävyyttä vielä vähän puuttuu, mutta tällä hetkellä kunto on kyllä jo samassa pisteessä kuin syksyllä. Ei huono siihen nähden, että yleensä meikäläinen on todella hidas siirtymään kaudesta toiseen.
Eka kerta Punavuoressa oli tavoite testata sormien kuntoa viime syksyn projektilla Pronssi 7a reitillä. Kaikki muuvit muistuivat heti ensimmäisellä yrityksellä ja laitoinkin jo eka kerralla pari liidiyrkkää reittiin. Ekalla yrkällä hyydyin toisen pultin kohdalla olevaan jalkojen nostoon. Jotenkin vain tuntui lihakset jäykistyvän. Toisella yrityksellä lihaksisto toimi jo paremmin, mutta voimat loppuivat samaan jalan nostoon kuin viimesyksynä. Ei paha siis.
Toisella sessiolla lämppäilin kotona ja eka liidi meni melkein samaan pisteeseen kuin edellisellä kerralla viimeinen. Paten ja Sinin kanssa tuumailtiin muuveja ja arvoin voisiko ennen vaikeinta muuvia levätä. Toinen liidi olikin sitten jo hyvää suorittamista. Kunnes minulle kruksiksi muodostuneessa jalan nostossa sain jalan otteelle, mutta käsi lipesi irti. Uusi high point kuitenkin. Kolmas liidi jäi tekemäti, kun Sini teloi nilkkansa varsin harmittoman oloisessa putoamisessa. Varmistin ehkä liian tiukalla köydellä kevyttä tyttöä ja tämä paiskautui kalliota vasten ja nilkka otti kipeää. Pate kantoi Sinin tien varteen ja autoin tavaroiden ja vähän myös jalan kanssa. Onneksi luita ei mennyt jalasta. Toivotaan nopeaa parantumista.
Nyt näyttää, että sään jumala Esteri ei oikein suosi kiipeilyä lähipäivinä, mutta yritetään päästä ulos jossain välissä.
Jääkauden päättäjäiset. Kerrankin oli sopivasti kovaa jäätä ja lämmintä keliä tarjolla. Harvinaista herkkua jääkiipeilyssä.
Tällaiset popot väsäilin vanhoista luistimista. Yllättävän hyvin toimii. Vähän erilaiset ovat kiivetä, joten hieman tarvii totutella.
Esko uudella mikstalinjalla. Muutama ihan hauska muuvi tässäkin linjassa.
Antti sooloaa
Kausi vaihtui kallioon. Pari kertaa kävin bouldereillakin, mutta niistä ei tullut kuvia. Tässä ottamassa kuntotestiä 2018 syksyllä avaamallani Olet jo iso poika -reitillä.
Pate antaa kaikkensa Punaisen lokakuun metsästys -reitillä. Viime kesä taisi upota tuohon reittiin lähes kokonaan. Jospa se nyt kohta sitten antautuisi.
Pronssi -reitillä on kyllä timanttisia liikkeitä heti alusta lähtien. Hyvä reitti.
Juuri ennen minulle muodostunutta kruksi jalan nostoa. Eipä vielä mennyt.
