Vanhoja tuttavuuksia

Iltatunnelmia järven rannalta.

Kävinpä eilen morjestamassa vanhaa tuttua kaveria nimeltä Robin Hood. Kunnon puolesta olin kohtuu varma, että nyt olis hyvät mahkut se päästä. Perinteisesti lämppäriksi testasin kruksivetoa areten krimpiltä kahvalle. Viime joulukuussa kun edellisen kerran reittiä yritin sain tehtyä vedon lähes joka kerta ja alun muuvit meni kohtuudella. No pari kertaa sain nyt vetoa yrittää kun ekalla kerralla jäi lyhyeksi ja tokalla meni pitkäksi. Kävin jo miettimään, että ei voi olla totta, että tääkään ei enää pysy. No kolmannella onneksi pysyi. Seuraavat muuvit oliki hukassa ja kahvalta tultiin takaisin maan pinnalle.

Päätin yrittää tehdä yläosan muuvit ennen kuin yrittäisi koko reittiä. Neljännellä yrkällä sain kahvasta kiinni, mutta vasen jalka korkkas ja taas oltiin patjalla istumassa. Viidennellä yrkällä sain pidettyä paketin kasassa ja pääsin reitin yläosan. No sitten alaosan muuvien kimppuun. Alkuperäistä lähtöä en ole ikinä testannut kun tämä directin istumalähtöki on tuottanu tuskaa ja tälläkin kertaa pitäydyin vaatimattomammassa versiossa. Parilla yrkällä muistinki alun muuvit ja päätin pitää vähän taukoa ennen kunnon yrkkää koko reittiin.

Ilta oli kyllä komein pitkään aikaan ja mikäpäs se oli siinä Päijänteen rannalla istuskellessa. Eka kunnon yrkkä tuntui jotenki jäykältä ja viimenen muuvi ennen dynoa oli niin nihkeä, ettei usko riittäny kahvan pitämiseen. Muutaman yrkän saldona oli sitten very close but no cigar. Eli turpaan tuli. Sain kyllä muuvit aika hyvin kohilleen ja se muuvi ennen dynoaki tuntui ihan hyvältä. Sitten vaan oli jo sen verran puhki, ettei enää pysyny kahvassa, vaikka sinne kyllä sormet saiki. Noo saapa nähä olisko tälle syksyä vielä keliä käydä reitti lähettämässä.

Talvi tulee oletko valmis

Nyt on kyllä tämä kesäkausi mennyt niin penkin alle, ettei oikein pysty enää muuta, kun siirtymään hakun kahvaan. Boulderkelejähän tietysti vielä olis kovastiki, ja kait se pitää vielä yrittää jossain käydä pyörähtään ennen talven tuloa.

No joka tapauksessa eilen oltiin valmistautumassa uuteen jääkauteen. Toisin sanoen siivottiin ja kunnostettiin Pönistä. Raivattiin turhia rautatankoja seiniltä ja kerättiin teinien roskia ympäristöstä. Lisäyksenä paikan reitteihin pultattiin tunneliin uus mixdead rojekti ja lisättiin vanhaan rojektiin yks pultti.

Jani on kyllä aika äijä. Uuden rojektin pari katto osuuden pulttia vaati teknoamista, ja ukko veteli teknotikkailta pulttia kattoon kun vanha taitaja ikään. Minun piti laittaa nuoki pultit, mutta jänistin, kun alutikkailta piti astua teknotikkaille, jotka oli kiinni erittäin luotettavassa peckerissä(betonin ja kiven välisessä halkeamassa). Pitääs varmaan tuota teknoaki vähä reenailla. No mutta propsit Janille nuista pulteista. Nyt on uus rojekti valmiina odottelemassa jäiden tuloa.

Mie poraamassa kolmatta pulttia uuteen mixtahässäkkään.

Tässäpä vähä viteota päivältä:

Talvivalmisteluja Pöniksessä from Juuso Raekallio on Vimeo.

Neuropsykiatrinen valmentaja

Eilettäin oltiin Janin kans haalimassa vähän henkistä kanttia Paavalinvuoressa. Jani poika se on sitte kuosissa. Otti ja avasi uuden todella upean offwidth halkeaman. Greidi lienee jotain kutosen tietämillä ja kivikin on yhtä hienoutta.

Tälle linjalle voi kyllä suositella jammihanskoja. Melko jämäkän näkösiä jammeja Jani veteli menemään ja ähinästä ja puhinasta päätellen kyseessä on kyllä aika klassikko tason reitti. Käykäähän kokeilemassa.

No itse lenssujen jälkeen ei huvittanu hypätä suoraan terävään päähän ja ei kun yläköydellä testaamaan. No eihän se ollu menossa. Jotenki ei ollu tuo chicken wings tekniikka ja olkapääjammit tarpeeksi hyvin hanskassa ja ei vaan päässy hänkkiä ylös. No jos ens kerralla sitte ainaski pidemmälle.

Sitten mentiinki pulteroimaan. Jani ei ollu testannut meikän Karvakorva -reittiä ja pitihän se laittaa mies kokeileen. No ei menny ekalla yrkällä. Oliskohan ollu neljäs tai viides yrkkä kun Jani reitin pääsi ja itellä kolmas tai neljäs. Eli ei siis ihan simppelilinja tääkään ;)

Kiivettiin vielä Havupallit ja sitten siirryttiin etiäpäin. Meikällä oli vielä tuolta Släbätys hirvitys jaSilkkaa kusetusta kiipeämättä ja Jani ei ollu kiivenny Mystistä metsätyömiestä. Muutamamalla yrkällä Jani sai sekvenssin kasaan metsätyömieheen ja sai kruksikkaan krimppimuuvin tehtyä. Ilta kävi hämärtymään ja meille veinas tulla kiire katsastaaan olisko släbit kuivia. No olihan ne ja eihän se sitte auttanu muuta ko lähtiä pelkäämään. Jotain kehitystä on ilmeisesti tapahtunu parissa vuodessa kun kiipeily vaikka vähän perusnihkeää släbiä onkin ei tuntunut aivan äärettömän pahalta. Välillä pystyi vähän vetämään henkeä ja mankkailemaan. Topituksen muuvit on kyllä sen verran nihkeitä, että ei tääkään linja ole taputeltu ennenkö seisoo topissa. Hienoa settiä ja hyvä päätös tämmöselle henkisen linjan illalle :)

 Jani lähdössä valmennuskurssille

Taas hymyilyttää. Tuossa välillä oli kyllä aika hiljaista ja totista miestä.

Tässä kohtaa ei oikein enää veinannu jalitsuja nähdä

Tässäkään ei vielä paljon naurattanu. Hieno släbi. Käykäähän kiipeemässä!

Aletaan taas alusta

Tai siltä se ainaki tuo perjantainen kiikuilla käynti tuntui. Paten kans veinattiin käydä ensin kiipeämässä Alta lipan Paavalinvuoressa ja sitte testata Janin Mörkö diskossa reittiä.

No ei menny niinkö Strömsössä. Pate sai puuskuttaen kiivettyä Alta lipan pultti pultilta ja meikäläinenki joutu ottaan yhden levon eka yrkällä. Oli oikein kunnolla kroppa kohmeessa. Kurkottaessa otetta ja laittaessa voimaa muuvin tunsi oikein kuinka lihakset alkovat hädin tuskin toimimaan. No parin viikon tauko tekee tietysti aina terää, mutta että näin jumissa. Noo jospa se taas tästä sitte. Toisella yrkällä sain kiivettyä reitin puhtaasti, mutta kyllä olen vahvasti sitä mieltä että greidi ei tosiaan oo 6a+ alaosastossa. Verratkaappa nyt oikeasti muihinki reitteihin kö Halsvuoren sandbageihin.

Joo no Patella jäi sitte reitti vielä tekemättä. Sen verran pitkin arvottiin kuitenki tuossa, että piti jättää muut köysihommelit väliin ja painella esittelemään Patelle Liukumäki kiven takapuolen linjoja. Ihan hyviä reittejä, tosin tuota Sammaleen tappajaa piti down greidata pykälällä kun tuntui niin helpolta verrattuna Ilta pimenee reittiin. Käykäähän testaamassa ja kertokaa mielipiteenne.

No jos sitä tällä viikolla sitte taas sais aikaseksi jossain vähä käydä kiveä halaamassa.

Vesivahingon ja reenin yhteen sovittamista

Viime keskiviikkona oli sitten kiva yllätys kun tulin töistä kotiin. Lattioilla oli lammikoita ja asiaa ihmetellessäni alkoi reipas suhina apukeittiössä. Vettä tuli lämminvesivaraajan alta kun painepesurista ikään. No ei kun pääsulku kiinni ja vahinoja ihmettelemään. Apukeittiön, keittiön ja olohuoneen lattiat menee uusiksi ja väliseinät on purettava ja tarkistettava rungot kosteuden varalta. Taitaapa mennä samalla höyryllä sitten keittiökin remonttiin.

No jostain kumman syystä ei oo oikein energy riittäny reenailuun. Tänään sain ekan kerran aikaseksi vähän reenailla kotiseinällä ja kivaahan se taas oli. Sain jopa yhen rojektireitin kiivettyä. Ehkä sitä sitten levossa kehittyy ;) No pitää kattoa jos tällä viikolla jaksaas ja ehtis käydä ihan vallan ulkonaki kiipeilemässä.

Koiran kusetus boulderilla

Lauantaina kävin halailemassa kiviä ja harjaamassa yhen uudenkin linjan. Selkä ja varsinnii oikea käsi on käyny jumittaan aika vahvasti ja pitikin pari päivää lepuutella ennenkö uskalsi käydä kiikuilla. Nytki oikeastaan vaan helppoja linjoja ja kevyesti. Illalla sitte hieroin kättä ja tein rannekääntöä käsipainolla vähän joka suuntaan. No nyt tuntuu vähän paremmalta. Pitää varmaan jatkaa iltajumppailua, ettei tarvii lääkärillä asioida.

Tuommosen kiven nurkan putsailin sammaleista ja olihan kuumaa ja mutaista hommaa. Otteet oli ihan kohtalaiset, mutta mankkaa pyyhettä ja harjaa joutui käyttämään ihan urakalla. Ihan kiva linja siihen syntyi vaikka alkuun elättelin, että olis tullu vähän tiukempiki. No tällä kertaa tämmönen. Ens kerralla sitte jotain muuta. Tuohon syntyi nyt sitte Sammaleen tappaja 6A. Käykäähän testaan onko greidit edes huudeilla. No hassun hauska linja kuiteski eikä huonosti tunnin ja vartin reissuksi ;)

Rojektifiiliksissä

Petruksen kans käytiin tuossa Paavalinvuoressa heilumassa. Ohan se kyllä hyvä paikka tämmöseksi kotikallioksi. Petrus otti sitte kovana poikana flash suoritteet Janin reitteihin Oiva ja Toivo. Hieno suoritus! Ite tyydyin kakkostelemaan molemmat, koskapa tarkotus oli pistää kunnon yrkkää tuohon meitsin sporttirojektiin. Täytyy kyllä Janille vieläki antaa pisteet kotiin nuista linjoista. On ne hienoja.

Ilmeisesti tässä alkaa pikkuhiljaa päästä samalle tasolle mihin syssyllä jäätiin. Vuosi sitte ekoja kertoja kunnolla yrkkäsin tätä rojektia ja eihän se ollu menossa lähellekään. Yläkerran muuveista en saanut tehtyä yhtäkään. No nyt pystyy jo tekemään ne muuvit, mutta linkitys on kyllä vielä kuusessa. Alkukaan ei ole ihan mitään läpsyttelyä. Jos lukee sekvenssin väärin on aika hiljaista päästä edes seinälle. Paitsi tietysti jos voimaa on muille jakaa. No mulla ei ole ja sekvenssin on mentävä todella sulavasti pikku katon alle, muuten on aika turha edes yrittää seuraavia kruksimuuveja. Tällä kertaa sain muutaman yksityiskohdan hiottua kruksiin eli yhden käsikrimpperin lisää ja jalka beettaa hiottua. Saas nähä joko ens kerralla tuoreena miehenä sais muuveja linkitettyä.

Petrus testaili kans muuveja ja sai pistääki pari yrkkää, että pääsi seinälle. Kruksi muuveihin ei näyttäny mieheltä tulevan mitään parempaakaan ehdotusta, joten täytyy pysyä omassa sekvenssissä. Tästä tulee kyllä hyvä reitti