maanantai 14. syyskuuta 2026

Nuuksio Ultra

 No niin. Sehän tuli hölkkäiltyä viikko sitten(5.9.) 70km ympäri Nuuksion kansallispuistoa. Reitti oli kyllä hyvä. Selvästikin suunnitteluun on käytetty aikaa. Alun polut oli teknisiä ja kiertelivät ylös alas kallioita ja lampien rantoja. Mukaan mahtui jopa maa-ampiaispesä, josta epäonnisimmat saivat jopa viisi pistoa. Pienellä onnella itse selvisin yhdellä pistolla kyynärtaipeeseen, eikä sekään ärtynyt pientä punaista läiskää pahemmaksi. Loppua kohti polut seurailivat enenevässä määrin metsäteitä ja tasaisempia polkuja.

Puisto on kyllä komeaa maastoa. Kallioita, lampia ja vanhaa metsää riittää kilometri toisensa jälkeen. Sääkin suosi tällä kertaa lähes täydellisellä +17 astetta, aurinkoa ja pari vilvoittavaa sadekuuroa. Olosuhteet oli niin hyvät, että kaima Juuso Simpanen takoi reittiennätyksen uusiksi aikaan 5:53.

Oma tavoite oli juosta suht koht ehjä juoksu ja päästä maaliin maksimiajan puitteissa. No tuli tehtyä aloittelijavirhe ja lähdin liian kovaa. Kilometriaika ei kyllä hirmuinen ollut mutta ilmeisesti olisi pitänyt olla vieläkin hitaampi. Aika tarkkan 30km kohdalla iski vasempaan takareiteen kunnon kramppi ja jäin porukasta, jossa olin hölkkäillyt siihen asti. Venyttelin jalkaa ja käveleskelin jonkin matkaa ja onneksi kramppi loppuikin. 40km jälkeen vatsa oli myös sen verran sekaisin, että ennen maalia sain käydä kolme kertaa kuusen juurella. Jostain 50km kilometrin jälkeen kävelin suurimman osan matkasta. Etureidet oli vain niin kipeät, ettei mitään mahdollisuuksia juosta ylämäkiä tai juurakkoisia/kivisiä pätkiä. Tasaisilla poluilla juokseminen sentään onnistui.

52km huoltoon sain äidin miesystävän tuomaan kuivat sukat, kengät ja paidan. Lisäksi hän toi retkievään eli kanariisiä. Tuo oli kyllä aika hyvä kun sai vatsaan muutakin kuin sokerimössöä. No olis ehkä saanut kuitenkin olla vielä jotain vähän miedommin maustettua merimiespataa tms. Se kuitenkin antaa erilailla energiaa varsinkin kun loppumatkasta ei niin justiin vaikka hetken kävelee. Nyt joutui muutenkin kävelemään useita kilometrejä.

Energiamäärästä yritin pitää huolen, että söin nosht kuulia yhden kymmenessä minuutissa ja join urkkajuomaa, joten yhteensä siitä tuli noin 60-70 g hiilaria/h. Tällä kertaa energiaa tuntuikin olevan ihan hyvin. Jalat ei vaan kantaneet enää 50km jälkeen kovin hyvin. Ehkä olisi tarvinnut pitkiä harjoitusviikkoja vaan enemmän alkuvuoteen, että pystyisi hölkkäämään koko matkan. Muutenhan tavoite täyttyi. Maaliin päästiin maksimiajan puitteissa ja loppuaika oil 11:55:42.

Jalat palautui yllättävän nopeasti. Maanantaina oli reidet todella kipeät, tiistaina ei enää kovin paha ja keskiviikkona uskalsin jopa vähän hölkälle(n 3km). Noh torstaina otin sitten lenssun joka oli perheessä kiertänyt jo aikaisemmin. Eiköhän tästä taas hölkälle kunhan lenssu hellittää. Tälle vuodelle olisi tavoitteena saada 1000km täyteen. Tällä hetkellä on juostuna 742,3km eli vielä pitäisi reilu250km hälkkäillä. Voisi olla ihan mahdollista jos ei sitten kovin ala lenssukierrettä pitämään. Pidetään peukkuja.

Loppuun tuhannet kiitokset äidille ja Mikaelille huollosta ja kotiväelle tällaisen pelleilyn sietämisestä.



Ilmoittautumisessa oli vielä aika hämyisä tunnelma



Laitoin lähtöön otsalampun. Oli ehkä vähän turha, mutta näkipähän juurakot kunnolla.




Alussa oli aika teknisiä kalliopolkuja. Tässä helpoimmasta päästä.





Hyvä ilme kun säikähdin automaattikameraa ;)







Kanariisi on siis ihan hyvää, mutta hitsin kuumaa.



Sukat ja kengät vaihtoon




63km kohdalla ei enää naurattanut




Taas hymyilyttää



Eväät maistuu maalissa.



Aika jämäkät stressit nostaa tällainen ulkoilu :)



Loppujen lopuksi 50km pintaan treeniviikkoja ei ollut alla kuin 5 viikkoa.



Kerrankin kello oikeassa



Yllättävän hyvin palautui heti ekana yönä, vaikka etureidet ja lonkan koukistajat oli kyllä kipeät.



Vähän pääsin edelle vuosikalenterissa vaikka alkuvuodesta tulikin juoksut ohitettua.


Ei kommentteja: