maanantai 14. syyskuuta 2026

Nuuksio Ultra

 No niin. Sehän tuli hölkkäiltyä viikko sitten(5.9.) 70km ympäri Nuuksion kansallispuistoa. Reitti oli kyllä hyvä. Selvästikin suunnitteluun on käytetty aikaa. Alun polut oli teknisiä ja kiertelivät ylös alas kallioita ja lampien rantoja. Mukaan mahtui jopa maa-ampiaispesä, josta epäonnisimmat saivat jopa viisi pistoa. Pienellä onnella itse selvisin yhdellä pistolla kyynärtaipeeseen, eikä sekään ärtynyt pientä punaista läiskää pahemmaksi. Loppua kohti polut seurailivat enenevässä määrin metsäteitä ja tasaisempia polkuja.

Puisto on kyllä komeaa maastoa. Kallioita, lampia ja vanhaa metsää riittää kilometri toisensa jälkeen. Sääkin suosi tällä kertaa lähes täydellisellä +17 astetta, aurinkoa ja pari vilvoittavaa sadekuuroa. Olosuhteet oli niin hyvät, että kaima Juuso Simpanen takoi reittiennätyksen uusiksi aikaan 5:53.

Oma tavoite oli juosta suht koht ehjä juoksu ja päästä maaliin maksimiajan puitteissa. No tuli tehtyä aloittelijavirhe ja lähdin liian kovaa. Kilometriaika ei kyllä hirmuinen ollut mutta ilmeisesti olisi pitänyt olla vieläkin hitaampi. Aika tarkkan 30km kohdalla iski vasempaan takareiteen kunnon kramppi ja jäin porukasta, jossa olin hölkkäillyt siihen asti. Venyttelin jalkaa ja käveleskelin jonkin matkaa ja onneksi kramppi loppuikin. 40km jälkeen vatsa oli myös sen verran sekaisin, että ennen maalia sain käydä kolme kertaa kuusen juurella. Jostain 50km kilometrin jälkeen kävelin suurimman osan matkasta. Etureidet oli vain niin kipeät, ettei mitään mahdollisuuksia juosta ylämäkiä tai juurakkoisia/kivisiä pätkiä. Tasaisilla poluilla juokseminen sentään onnistui.

52km huoltoon sain äidin miesystävän tuomaan kuivat sukat, kengät ja paidan. Lisäksi hän toi retkievään eli kanariisiä. Tuo oli kyllä aika hyvä kun sai vatsaan muutakin kuin sokerimössöä. No olis ehkä saanut kuitenkin olla vielä jotain vähän miedommin maustettua merimiespataa tms. Se kuitenkin antaa erilailla energiaa varsinkin kun loppumatkasta ei niin justiin vaikka hetken kävelee. Nyt joutui muutenkin kävelemään useita kilometrejä.

Energiamäärästä yritin pitää huolen, että söin nosht kuulia yhden kymmenessä minuutissa ja join urkkajuomaa, joten yhteensä siitä tuli noin 60-70 g hiilaria/h. Tällä kertaa energiaa tuntuikin olevan ihan hyvin. Jalat ei vaan kantaneet enää 50km jälkeen kovin hyvin. Ehkä olisi tarvinnut pitkiä harjoitusviikkoja vaan enemmän alkuvuoteen, että pystyisi hölkkäämään koko matkan. Muutenhan tavoite täyttyi. Maaliin päästiin maksimiajan puitteissa ja loppuaika oil 11:55:42.

Jalat palautui yllättävän nopeasti. Maanantaina oli reidet todella kipeät, tiistaina ei enää kovin paha ja keskiviikkona uskalsin jopa vähän hölkälle(n 3km). Noh torstaina otin sitten lenssun joka oli perheessä kiertänyt jo aikaisemmin. Eiköhän tästä taas hölkälle kunhan lenssu hellittää. Tälle vuodelle olisi tavoitteena saada 1000km täyteen. Tällä hetkellä on juostuna 742,3km eli vielä pitäisi reilu250km hälkkäillä. Voisi olla ihan mahdollista jos ei sitten kovin ala lenssukierrettä pitämään. Pidetään peukkuja.

Loppuun tuhannet kiitokset äidille ja Mikaelille huollosta ja kotiväelle tällaisen pelleilyn sietämisestä.



Ilmoittautumisessa oli vielä aika hämyisä tunnelma



Laitoin lähtöön otsalampun. Oli ehkä vähän turha, mutta näkipähän juurakot kunnolla.




Alussa oli aika teknisiä kalliopolkuja. Tässä helpoimmasta päästä.





Hyvä ilme kun säikähdin automaattikameraa ;)







Kanariisi on siis ihan hyvää, mutta hitsin kuumaa.



Sukat ja kengät vaihtoon




63km kohdalla ei enää naurattanut




Taas hymyilyttää



Eväät maistuu maalissa.



Aika jämäkät stressit nostaa tällainen ulkoilu :)



Loppujen lopuksi 50km pintaan treeniviikkoja ei ollut alla kuin 5 viikkoa.



Kerrankin kello oikeassa



Yllättävän hyvin palautui heti ekana yönä, vaikka etureidet ja lonkan koukistajat oli kyllä kipeät.



Vähän pääsin edelle vuosikalenterissa vaikka alkuvuodesta tulikin juoksut ohitettua.


keskiviikko 15. heinäkuuta 2026

Valmistautumista Nuuksio ultraan

Tuli tälle vuodelle ilmoittauduttua Nuuksio ultraan. Se on osa 5.9. järjestettävää Nuuksio Classic tapahtumaa. Nuts Karhunkierroksen juoksusta on jo kolme vuotta ja näissä Etelä-Suomen kansallispuistoissa ei ole juurikaan tullut samoiltua. Ajattelin, että siinähän sen näkee kerralla koko puiston. No taustoina sen verran, että siskon mies innostui joku vuosi sitten juoksentelusta ja se kyseli juoksemaan joskus jotain ultraa, ajattelin että Nuuksio voisi olla sopiva myös tuollaiseen haasteeseen.

Viime vuoden puolella tuli syksyllä pidettyä peruskuntoa yllä hölkkäilemällä reilu 20km viikossa. Innostuin pienen tauon jälkeen kun oli mahdollista saada 500km rikki koko vuodelle. Siitähän sitten ajatus lähti yrittää juosta tänä vuonna 1000km. No eihän sekään paljoa ole huippu-urheilijalle, mutta tällaiselle perus toimistotyöläiselle siinä on kyllä ihan tekemistä. Montaa lenkkiä ei tullut juostua ennen maaliskuun loppua, mutta yhteensä noin 50km. Huhtikuun alusta sitten aloin nostamaan kilsoja pikkuhiljaa.


Tässäpä vähän kilsojen kehitystä kevään mittaan.


Kesäkuun alkuun tuli pikku niiaus, kun koulujen lopetus sotki reenit ja sitten oltiin Epsanjan lomalla pari viikkoa. No onhan tässä vielä tietysti kuukauden päivät aikaa keräillä kilsoja. Tarkoitus olisi nostaa kilsat tuohon reiluun 60km/viikko tässä seuraavien viikkojen aikana. Edellisinä vuosina olen huomannut, että jos hölkkäilen enemmän kuin 40km viikossa niin se alkaa kyllä tuntua kropassa. Tällä kertaa ajattelin, että kokeilen tehdä 3 kovempaa viikkoa ja sitten yhden helpomman. Katsotaan josko toimis paremmin totuttamaan kroppaa suuremmille määrille.

Tänä keväänä olen myös koittanut pitää yhden kovemman harjoituksen viikossa. Joka viikko se ei ole onnistunut kun on ollut tunne, että sairastuu tai muuta haastetta arjessa. Kovempina harjoituksina olen käyttänyt norjalaista 4x4 VK harjoituksena ja 10x80m vetoja MK harjoituksena. Tosin eilen kun tein tuon norjalaisen 4x4 niin kello väitti sitä PK harjoitukseksi. Liekö ois tarvinnut sitten jo kilsan vetoja tai 5 tai 6 kappaletta noita 4min vetoja. Niin olihan tässä myös sellainen ero, että tällä kertaa tein vedot harjun poluilla ja edelliset kerrat olen tehnyt urheilukentällä.

Loppuun kuvapläjäys matkan varrelta:


Kisaajia Muuramen polkujuoksutapahtumassa


Harjun polkuja. Oli hienoa baanaa.


Väliin vähän kosteampaa.


Fuengirola - Mijas polkuja. Oli yllättävänkin kivoja polkuja, joten piti juosta loman aikana ihan kahteen kertaan.


Mijaksen läheltä kohti rannikkoa.


Mijaksen seudun kukkuloita.


Weapons of choice on Altra LonePeak 9+. Kengät olleet sen verran hyvät, että piti ostaa toinenkin pari. Tarkempi arvostelu instassa.


Keski-Suomen polkuja



Parille lenkille saanut tytön innostumaan matkaan. Koira nyt on kulkenut vuosia mukana ja se jo tunnistaa, kun vetää lenkkikamat päälle. Menee yleensä piiloon ettei tarttis lähteä. Sitten kuitenkin vetää onnesta soikeana pitkin metsiä.