No niin perinteinen syyslentsu sitten otti ja iski. Tai no ensin satoi kyllä vettäkin siihen malliin, ettei edes aina kuivat kiven murikat pysyny kuivina. No sitten ku keli vähän kuivu niin mies otti lentsun. Nyt ollaanki sitte pari viikkoa oltu kiipeilemättä. No toiveissa elää, että tänään pääsis Paasivuoreen halaan kiviä ja ehkä sitten lauantaina Halsvuoreen fiilistelemään sporttireittejä.
Tässäpä on ajanvietteeksi Andy Kirkpatrickin asiallista settiä Troll wall valloituksesta Norjasta. Tuosta kun lukee blokia tuoreempaan suuntaan niin onhan ollu ukolla taas melkoset seikkailut.
keskiviikko 28. syyskuuta 2011
sunnuntai 11. syyskuuta 2011
Transformer
Tulipas eilen lähetettyä ensimmäinen 6b sporttipläjäys. Päätettiin Antin kans käydä Patamalla, vaikka aamu oli kostea, mutta pilvinen. Tultiin kalliolle, niin märkähän se oli ja meikälle hiipi jo mieleen että ei kele nyt mennään boulderoimaan. Antti kävi tsuumailemassa Transformeria ja oli sitä mieltä, että eiköhän yritetä. Mie vähä arvoin, mutta katoin kelloa ja totesin, että eipä tässä enää ehitä kunnolla boulderoidakaan, joten parempi pysyä täällä syteen tai saveen. No onneksi jäätiin. Reitti oli kyllä yllättävänkin hieno ja boonukseksi kuiva. Reitille rymyäminen nelosen lämppäriboulderia pitkin tosin oli märkä, mutta onneksi siinä on kahvat ;)
Mutta palataas reittiin. Heti hyllyltä lähteissä reitti on kyllä selkeesti ihan kiipeilyä ja toisen pultin yläpuolelta toppikahvoille sitte hyvin tasaista sellaista. Pari hieman jämäkämpää kohtaa siinä tuntui olevan matkan varrella, mutta kaikin puolin oikein mukava tuttavuus ja voin kyllä suositella reittiä.
Alkuun Antti lähti vetämään ja ekalta klipiltä totes, että taitaapa mennä pultti pultilta. No kolmannelle pultille oliki sitte jo vähän jänskempää ja neljänneltä kuului jo että jos mä tuun tästä alas niin pääset sinäkin vähän kokeileen. No mie totesin vain että: "Ei ei. Sie veät nyt pultti pultilta toppiin. Muuten tänää ei saada koko reittiä kiivettyä." No Antti kehitteli beettaa etiäpäin ja pääsikin toppiin. Laskeutuessa otti vielä pari yrkkää yläköydellä ja kohtalainen beetta olikin jo kasassa. Meikä lähti sitten yläköydellä. Tavotteena a) lämmitellä b) testata ja hioa beettaa hieman pidemmälle. Näin tehtiin ja saatiinkin meille hyvä beetta kateltua. No ei muuta kun Antti liidaamaan uudestaan ja mies tuumaili seinältä, että olikos tää näin vaikea. No olihan se meikänki mielestä, mutta hyvin mies pääsi ylös asti ja sitten miehen vaihto. Kiipesin toiselle pultille ravistelin hetken ja tempaasin ekan kruksin ohi taas ravistelemaan. Jonkun verran tuo eka kruksi kävi jännittään kun singeriä vähän yritteli. No ei muuta kun hengitä, rauhoitu hoin mielessäni ja sitten pari muuvia kahvalle, klippi ja takasi kahvalle hengittään. Tästä sitten nopea keskittyminen ja paukuttelin tokan kruksin ohi itsenikin varmuudella yllättäen. Sitten enää klippi ja kauhoin toppiin. Sanotaan ny vielä kerran, että on hieno reitti!
Niin omaksi ihmetykseksikin tämä tais nyt sitten olla meikälle kaikkien aikojen vaikein lähetys. Nii ja vielä yhellä sessiolla ja parissa tunnissa. Ei paha. Tai no Epsanjassa yheksän vuotta sitte kiipesin jonku 6b+ reitin, mutta sitä ei ehkä voi kuiteskaan laskea. Hienoa settiä ja päivästä jäi molemmille todella positiivinen maku. Tätä lissää!
Mutta palataas reittiin. Heti hyllyltä lähteissä reitti on kyllä selkeesti ihan kiipeilyä ja toisen pultin yläpuolelta toppikahvoille sitte hyvin tasaista sellaista. Pari hieman jämäkämpää kohtaa siinä tuntui olevan matkan varrella, mutta kaikin puolin oikein mukava tuttavuus ja voin kyllä suositella reittiä.
Alkuun Antti lähti vetämään ja ekalta klipiltä totes, että taitaapa mennä pultti pultilta. No kolmannelle pultille oliki sitte jo vähän jänskempää ja neljänneltä kuului jo että jos mä tuun tästä alas niin pääset sinäkin vähän kokeileen. No mie totesin vain että: "Ei ei. Sie veät nyt pultti pultilta toppiin. Muuten tänää ei saada koko reittiä kiivettyä." No Antti kehitteli beettaa etiäpäin ja pääsikin toppiin. Laskeutuessa otti vielä pari yrkkää yläköydellä ja kohtalainen beetta olikin jo kasassa. Meikä lähti sitten yläköydellä. Tavotteena a) lämmitellä b) testata ja hioa beettaa hieman pidemmälle. Näin tehtiin ja saatiinkin meille hyvä beetta kateltua. No ei muuta kun Antti liidaamaan uudestaan ja mies tuumaili seinältä, että olikos tää näin vaikea. No olihan se meikänki mielestä, mutta hyvin mies pääsi ylös asti ja sitten miehen vaihto. Kiipesin toiselle pultille ravistelin hetken ja tempaasin ekan kruksin ohi taas ravistelemaan. Jonkun verran tuo eka kruksi kävi jännittään kun singeriä vähän yritteli. No ei muuta kun hengitä, rauhoitu hoin mielessäni ja sitten pari muuvia kahvalle, klippi ja takasi kahvalle hengittään. Tästä sitten nopea keskittyminen ja paukuttelin tokan kruksin ohi itsenikin varmuudella yllättäen. Sitten enää klippi ja kauhoin toppiin. Sanotaan ny vielä kerran, että on hieno reitti!
Niin omaksi ihmetykseksikin tämä tais nyt sitten olla meikälle kaikkien aikojen vaikein lähetys. Nii ja vielä yhellä sessiolla ja parissa tunnissa. Ei paha. Tai no Epsanjassa yheksän vuotta sitte kiipesin jonku 6b+ reitin, mutta sitä ei ehkä voi kuiteskaan laskea. Hienoa settiä ja päivästä jäi molemmille todella positiivinen maku. Tätä lissää!
Antti lähössä reitille. Vielä hymyilyttää.
No enää ei hymyilytä ;)
keskiviikko 7. syyskuuta 2011
Hämärähommia Paasivuoressa
Oltiinpa poikain kans halailemassa kiviä Paasivuoressa. On kyllä todella hienoja murkuloita nuo Kaukokivet. Ensin lämmiteltiin Teknokäki kivillä ja sitte yritettiin taas sitä suoraa versiota paikan nimireittiin jonka siis uusristin Tekokäki nimiseksi. No lähellä oli kyllä nyt but no cigar. Petrus lähetti reitin ja taispa olla miehen eka 6C boulderi. Hyvin vedetty! No jospa meikäki sitte ens kerralla. Nyt nimittäin sain jo sekunnin pintaan pidettyä listan kantin takana.
Sitten siirryttiin Suuri huijaus kivelle ja alkuun yritettiin tien puolelta traversea, minkä piti olla 5C. No tuolla greidillä reitti tais nousta hieman aikasemmin toppiin nimittäin meidän versio oli kyllä ainaki 6B ja loppu pelein aika hieno semmonen. Täytynee lisätä topoon. Kyllästyin kun en päässyt tuota ja testasin sitä reittiä #1. Ihan hauska parin muuvin punkeeminen kiven päälle. Petrus sitten linkittikin koko traversen ja saa näin ollen nimetä reitin.
Vaihdettiin kiven puolta ja kaikki saivat nousun Rocks and roll reittiin. Tuo on kyllä greidilleen yks hienoimmista linjoista näillä huudeilla. Sitten testattiin reittiä #3 ja minä, Pate ja Petrus päästiinkin se kohtuu yrkillä. Tämäkin laadukas linja hienoilla muuveilla. Viimein päästiinkin päivän epistolaan eli Käkikolmio reittiin. Eka vetoon krimpille pystyin ottamaan monta yrkkää molemmilla käsillä, mutta siitä siirtyminen suuren huijauksen krimppireilille ei onnistunut. Beetan kehittely ottikin niin monta yrkkää, että meikän oli heitettävä pyyhe kehään. Petrus pystyi ottamaan muutaman lisää ja pysyikin vähän aikaa tuossa krimpissä. No siitä olis sitte vielä kolme muuvia toppiin. Ehkä ens kerralla. Mutta tuloksellista toimintaa tälläkin kertaa ja nyt jopa pari fotoa ;)
Sitten siirryttiin Suuri huijaus kivelle ja alkuun yritettiin tien puolelta traversea, minkä piti olla 5C. No tuolla greidillä reitti tais nousta hieman aikasemmin toppiin nimittäin meidän versio oli kyllä ainaki 6B ja loppu pelein aika hieno semmonen. Täytynee lisätä topoon. Kyllästyin kun en päässyt tuota ja testasin sitä reittiä #1. Ihan hauska parin muuvin punkeeminen kiven päälle. Petrus sitten linkittikin koko traversen ja saa näin ollen nimetä reitin.
Vaihdettiin kiven puolta ja kaikki saivat nousun Rocks and roll reittiin. Tuo on kyllä greidilleen yks hienoimmista linjoista näillä huudeilla. Sitten testattiin reittiä #3 ja minä, Pate ja Petrus päästiinkin se kohtuu yrkillä. Tämäkin laadukas linja hienoilla muuveilla. Viimein päästiinkin päivän epistolaan eli Käkikolmio reittiin. Eka vetoon krimpille pystyin ottamaan monta yrkkää molemmilla käsillä, mutta siitä siirtyminen suuren huijauksen krimppireilille ei onnistunut. Beetan kehittely ottikin niin monta yrkkää, että meikän oli heitettävä pyyhe kehään. Petrus pystyi ottamaan muutaman lisää ja pysyikin vähän aikaa tuossa krimpissä. No siitä olis sitte vielä kolme muuvia toppiin. Ehkä ens kerralla. Mutta tuloksellista toimintaa tälläkin kertaa ja nyt jopa pari fotoa ;)
Petrus ja reitti #4
Meikä samaisella linjalla
maanantai 5. syyskuuta 2011
Iltahämärää ja kuntotestiä
Meikän kiipeilyt on nyt näköjään vähäksi aikaa siirtyny hämäräosastoon. Ei vaan päivällä ehdi perhesyistä kiikuille niin täytyy käydä sitten illalla. Torstaina oli tarkotus mennä Paasivuoreen, mutta sinne päräytettyäni alkoi vettä ropsia. Harri oliki jo ollut vähä aikaa paikalla ja ehotti, että käydään tarkastaan Näätäkivi.
Ei huono ehdotus. Robin Hoodia olen rojektoinu useampaan otteeseen ja olihan se hienoa päästä taas testaamaan sitä. Aloitin session yrittämällä Rio nimistä reittiä. Sitäki on tullu hierottua useampana vuonna, mutta koskaan en oo saanu ekan muuvin asentoa pidettyä. No nyt se meni. Woo hoo! Olipas hieno reitti. Paljolti oli varmaan kiinni Harrin vinkkaamasta jalkabeetasta. Harri meni yrittämään Syyshämärää ja pakkohan sitä oli itekki koittaa siis seisomalähdöllä. Tarpeeksi vaikealta tuntui seistenkin pystyin nipin napin roikkumaan ekassa otteessa ja yrittämään vetoa seuraavaan, mutta not even close but cigar. Saipa Harri yrittää ihan rauhassa. No sitte mentiin katsomaan sitä Robin Hoodia. Viimeksi tein varmaan 20 yritystä vetoon krimppereiltä kahvalle, mutta ei pystyny. Nyt oli Harri analysoimassa suoritusta ja äkkiähän tuo pureskeliki mulle vinkkiä, että vähän sivuttais liikettä lisää vetoon niin kyllä pysyy. No eiku teippiä sormiin ja sen verran lepoa että Harri yrkkäs San Miguel reittiä. Sitten ei kun kokeileen uutta taktiikkaa. Ja kas vain heti eka veto pysyi suureksi ihmetyksekseni. Seuraavaksi olis pitäny saada oikealla jalalla kantapäätä listalle, mutta siinä korkkas vasen jalka ja alas tultiin. Sittepä en enää saanukaan vetoa tehtyä, joten ehkä joskus tulevaisuudessa.
1/2 marathon
Lauantaina käytiin sitten testaamassa aerobinen kunto puolimaratonilla. Jyväskylän Finlandiamarathonin puolikkaan kävin siis hölkyttelemässä. Tässäpä siitä tulos sports trackerissä. Ihan hyvinhän tuo meni ottaen huomioon, että vuoden sisään on tullut tehtyä noin kymmenkunta lenkkiä. Tuolta datasta näkee hienosti meikän tasaisen hiipumisen taktiikan (data view - lap info), eli lähettiin niin lujaa kun uskallettiin ja sitte loppua kohti tuli melkeen noutaja. No onneksi jaksoin juosta, kun ihan hyvä aika siitä kuiteski tuli. Vähän jäi kuitenki hampaan koloon. Hävisin nimittäin 8 sekuntia Jouni Hynyselle. Ei kele! Mieshän oli vielä pari vuotta sitte tosi lihavassa kunnossa ja nytpä sitte näyttää jo kohtalaisen atleetilta. No ens vuonna pitää sitte voittaa ainaki Hynynen ;)
Ei huono ehdotus. Robin Hoodia olen rojektoinu useampaan otteeseen ja olihan se hienoa päästä taas testaamaan sitä. Aloitin session yrittämällä Rio nimistä reittiä. Sitäki on tullu hierottua useampana vuonna, mutta koskaan en oo saanu ekan muuvin asentoa pidettyä. No nyt se meni. Woo hoo! Olipas hieno reitti. Paljolti oli varmaan kiinni Harrin vinkkaamasta jalkabeetasta. Harri meni yrittämään Syyshämärää ja pakkohan sitä oli itekki koittaa siis seisomalähdöllä. Tarpeeksi vaikealta tuntui seistenkin pystyin nipin napin roikkumaan ekassa otteessa ja yrittämään vetoa seuraavaan, mutta not even close but cigar. Saipa Harri yrittää ihan rauhassa. No sitte mentiin katsomaan sitä Robin Hoodia. Viimeksi tein varmaan 20 yritystä vetoon krimppereiltä kahvalle, mutta ei pystyny. Nyt oli Harri analysoimassa suoritusta ja äkkiähän tuo pureskeliki mulle vinkkiä, että vähän sivuttais liikettä lisää vetoon niin kyllä pysyy. No eiku teippiä sormiin ja sen verran lepoa että Harri yrkkäs San Miguel reittiä. Sitten ei kun kokeileen uutta taktiikkaa. Ja kas vain heti eka veto pysyi suureksi ihmetyksekseni. Seuraavaksi olis pitäny saada oikealla jalalla kantapäätä listalle, mutta siinä korkkas vasen jalka ja alas tultiin. Sittepä en enää saanukaan vetoa tehtyä, joten ehkä joskus tulevaisuudessa.
1/2 marathon
Lauantaina käytiin sitten testaamassa aerobinen kunto puolimaratonilla. Jyväskylän Finlandiamarathonin puolikkaan kävin siis hölkyttelemässä. Tässäpä siitä tulos sports trackerissä. Ihan hyvinhän tuo meni ottaen huomioon, että vuoden sisään on tullut tehtyä noin kymmenkunta lenkkiä. Tuolta datasta näkee hienosti meikän tasaisen hiipumisen taktiikan (data view - lap info), eli lähettiin niin lujaa kun uskallettiin ja sitte loppua kohti tuli melkeen noutaja. No onneksi jaksoin juosta, kun ihan hyvä aika siitä kuiteski tuli. Vähän jäi kuitenki hampaan koloon. Hävisin nimittäin 8 sekuntia Jouni Hynyselle. Ei kele! Mieshän oli vielä pari vuotta sitte tosi lihavassa kunnossa ja nytpä sitte näyttää jo kohtalaisen atleetilta. No ens vuonna pitää sitte voittaa ainaki Hynynen ;)
tiistai 30. elokuuta 2011
Sataa sataa samaa rataa
Mikhän ei ole niin varmaa ku epävarmaa. Vai miten se meni? No sää on ollu todella heikkoa ennustettavuudeltaan, joten eipä oo paljoa ollu tapahtumia pariin viikkoon. Viime viikolla piti käydä Halsvuoressa lähettään Ikuinen tuska. No eipä tullu käytyä.
Ensin maanantaina oli tarkotus mennä, mutta alko satamaan joten hylättiin ajatus ja ajateltiin käydä katsomassa Paasivuoren kiviä, sikäli mikäli olis kuivaa. No oli kohtuu kuivaa joten täräytin paikalle ja just kun virittelin patjoja niin Jussi soittaa, että täällä kilometrin päässä tulee muuten kaatamalla vettä. No ei kun äkkiä lämppärireitti läpsyttelemällä, että jos sattuis vaikka vielä pystymään jotain muutaki. No sade tuli rankka ja hämähäkin vei ;) Yritettiin vielä hänkkäävää Teknokäkeä, mutta olihan tuo niin märkä, ettei pystyny. Tai no emmie kyllä olis muutenkaan pystyny jos ihan totta puhutaan.
Sitte uusinta yritys oli Halsvuoreen torstaina kun ei kerran tiistai aamun jälkeen ollu satanu. Paikalle mentiin, mutta vettä tiputti päähän kun seisoi kallion alla. Kaikki reitit märkiä, joten eipä kiivetty. Ajettiin Hutunkiin köysittelemään.
Maanantaina illalla pääsin sitten viimein kuivalle kivelle. Kohteena oli jälleen Paasivuori. Kiipesin todella hienon areten nimeltään #4, jossa oli alussa pieni lapsilukko ja loppu hauskaa ja ihan jännääki arete kikkailua. Hieno reitti. Suosittelen! Sitte yritin taas sitä Teknokäkeä. Tai no väärällä beetalla, joka on siis huomattavasti helpompi ku tuo oikea Teknokäki ja ristin sen sitten Tekokäeksi, koska ero on kuitenki niin pieni mutta ratkaiseva ;) No mutta eipä se silti menny. Kantapää ei suostunu irtoamaan maasta ekassa muuvissa, mutta muuten reitti kyllä meni. Sitte päräytin Jolla kivelle, jossa Harri oli rojektoimassa Kellariväkeä reittiä. Pimeää oli jo tässä vaiheessa mutta eipä se paljoa hidastanu kun kerran ulos oli päästy. Yrkkäsin Underground superstardom reittiä ja sain kaikki muuvit tehtyä, mutta linkitys jäi uupumaan. Harrilla jäi myös lähetys tekemättä, joten eiköhän tänne palata.
Huomenna mennään jälleen Paasivuoreen sään salliessa. Köysittelemään ei hotsita lähteä, kun kalliot on kuitenki märkiä näillä keleillä. No ehkä ens viikolla sitte. Nii olehan mie käyny sitte nuissa väleissä Hutungissa vähä reenailemassa, kun ei kerran uloskaan ole päässyt.
Ensin maanantaina oli tarkotus mennä, mutta alko satamaan joten hylättiin ajatus ja ajateltiin käydä katsomassa Paasivuoren kiviä, sikäli mikäli olis kuivaa. No oli kohtuu kuivaa joten täräytin paikalle ja just kun virittelin patjoja niin Jussi soittaa, että täällä kilometrin päässä tulee muuten kaatamalla vettä. No ei kun äkkiä lämppärireitti läpsyttelemällä, että jos sattuis vaikka vielä pystymään jotain muutaki. No sade tuli rankka ja hämähäkin vei ;) Yritettiin vielä hänkkäävää Teknokäkeä, mutta olihan tuo niin märkä, ettei pystyny. Tai no emmie kyllä olis muutenkaan pystyny jos ihan totta puhutaan.
Sitte uusinta yritys oli Halsvuoreen torstaina kun ei kerran tiistai aamun jälkeen ollu satanu. Paikalle mentiin, mutta vettä tiputti päähän kun seisoi kallion alla. Kaikki reitit märkiä, joten eipä kiivetty. Ajettiin Hutunkiin köysittelemään.
Maanantaina illalla pääsin sitten viimein kuivalle kivelle. Kohteena oli jälleen Paasivuori. Kiipesin todella hienon areten nimeltään #4, jossa oli alussa pieni lapsilukko ja loppu hauskaa ja ihan jännääki arete kikkailua. Hieno reitti. Suosittelen! Sitte yritin taas sitä Teknokäkeä. Tai no väärällä beetalla, joka on siis huomattavasti helpompi ku tuo oikea Teknokäki ja ristin sen sitten Tekokäeksi, koska ero on kuitenki niin pieni mutta ratkaiseva ;) No mutta eipä se silti menny. Kantapää ei suostunu irtoamaan maasta ekassa muuvissa, mutta muuten reitti kyllä meni. Sitte päräytin Jolla kivelle, jossa Harri oli rojektoimassa Kellariväkeä reittiä. Pimeää oli jo tässä vaiheessa mutta eipä se paljoa hidastanu kun kerran ulos oli päästy. Yrkkäsin Underground superstardom reittiä ja sain kaikki muuvit tehtyä, mutta linkitys jäi uupumaan. Harrilla jäi myös lähetys tekemättä, joten eiköhän tänne palata.
Huomenna mennään jälleen Paasivuoreen sään salliessa. Köysittelemään ei hotsita lähteä, kun kalliot on kuitenki märkiä näillä keleillä. No ehkä ens viikolla sitte. Nii olehan mie käyny sitte nuissa väleissä Hutungissa vähä reenailemassa, kun ei kerran uloskaan ole päässyt.
lauantai 20. elokuuta 2011
Alta lipan
Do dii tulipa eilen lähetettyä toinen viimeviikolla pultatuista rojekteista. Pulttiboisin vieressä ylhäältä hyllyltä lähtevä katon kierto. Reitillä on tosi hienoa muuvia, vaikkaki son lyhyt. Vain kolme pulttia ja ankkuri. Siihen silti mahtuu alun sormekas släbi katon kierto isoilla otteilla ja urheilullisilla muuveilla, sekä loppuun tasapainoherkistely. Notta olipas taas hauskaa settiä. Ristitääs nyt tämä sitte vaikka Alta lipan ja vaikeutta on luokkaa 6b. Tarkentuu nyt sitte varmaan johonki suuntaan kun porukka toistaa.
Kaapo ja Antti oli kans kiikuilla ja Antti teki ilmeisesti toisen on sight suoritteen tuohon Pulttibois reittiin ja molemmat sai red point merkinnän tuohon tuoreeseen Alta lipan pläjäykseen. Juhalla nyt kyllä kovasti kummittelee tuo Pulttibois, kun kolmella eri kertaa on sitä yrittänyt ja kertaakaan ei ole mennyt puhtaasti. No mahtaapa tässä olla aikaa yrityksiä laittaa siihen tälleki syksyä.
Ens viikolla täytyy käydä varmaan Halvuoressa yrittämässä vanhoja nemesiksiä Ikuista tuskaa ja Leikki-ikää.
Antti ja Pulttibois reitin on sight suoritus.
Kaapo ja Antti oli kans kiikuilla ja Antti teki ilmeisesti toisen on sight suoritteen tuohon Pulttibois reittiin ja molemmat sai red point merkinnän tuohon tuoreeseen Alta lipan pläjäykseen. Juhalla nyt kyllä kovasti kummittelee tuo Pulttibois, kun kolmella eri kertaa on sitä yrittänyt ja kertaakaan ei ole mennyt puhtaasti. No mahtaapa tässä olla aikaa yrityksiä laittaa siihen tälleki syksyä.
Ens viikolla täytyy käydä varmaan Halvuoressa yrittämässä vanhoja nemesiksiä Ikuista tuskaa ja Leikki-ikää.
Antti ja Pulttibois reitin on sight suoritus.
lauantai 13. elokuuta 2011
Huomioita pulttauksesta
Sen verran voisin tässä näin kaikenlaisten suojavarusteiden boikotoijana todeta, että jos poraat jotain kovaa niin käytä suojalaseja. Toissapäivän bulttausten saldona oli eilinen lääkärireissu. Silmää kaihersi sen verran, ettei veinannut illalla saada unta. Vaikka kuinka yritin vedellä huuhdella ei paskat vaan lähteny silmästä. No ei muuta kun moikkaan lekuria.
Silmä tarkastettiin väriaineella ja onneksi ei ollut naarmuja eikä muita vahinkoja silmän pinnassa. Silmässä oli vain hienoa pölyä jota ei myöskään lääkäri saanut sieltä pois. Ei muuta kun antibiootti voidetta ja koitahan parannella. No enää ei oo kovin paha, mutta ens kerralla tulee kyllä suojalasit laitettua. Nii joo ja korvatulppia voin kyllä kans suositella. Kuulo lähtee vielä salakavalammin kuin näkö joten käyttäkää niitä laseja ja tulppia!
No mutta nyt ois taas pari kiipeemätöntä linjaa rojektoitavaksi. Eli ens viikolla sitten kiipeillään eikä tuusata turhuuksia ;)
Silmä tarkastettiin väriaineella ja onneksi ei ollut naarmuja eikä muita vahinkoja silmän pinnassa. Silmässä oli vain hienoa pölyä jota ei myöskään lääkäri saanut sieltä pois. Ei muuta kun antibiootti voidetta ja koitahan parannella. No enää ei oo kovin paha, mutta ens kerralla tulee kyllä suojalasit laitettua. Nii joo ja korvatulppia voin kyllä kans suositella. Kuulo lähtee vielä salakavalammin kuin näkö joten käyttäkää niitä laseja ja tulppia!
No mutta nyt ois taas pari kiipeemätöntä linjaa rojektoitavaksi. Eli ens viikolla sitten kiipeillään eikä tuusata turhuuksia ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)