Meikän kiipeilyt on nyt näköjään vähäksi aikaa siirtyny hämäräosastoon. Ei vaan päivällä ehdi perhesyistä kiikuille niin täytyy käydä sitten illalla. Torstaina oli tarkotus mennä Paasivuoreen, mutta sinne päräytettyäni alkoi vettä ropsia. Harri oliki jo ollut vähä aikaa paikalla ja ehotti, että käydään tarkastaan Näätäkivi.
Ei huono ehdotus. Robin Hoodia olen rojektoinu useampaan otteeseen ja olihan se hienoa päästä taas testaamaan sitä.
Aloitin session yrittämällä Rio nimistä reittiä. Sitäki on tullu hierottua useampana vuonna, mutta koskaan en oo saanu ekan muuvin asentoa pidettyä. No nyt se meni. Woo hoo! Olipas hieno reitti. Paljolti oli varmaan kiinni Harrin vinkkaamasta jalkabeetasta. Harri meni yrittämään Syyshämärää ja pakkohan sitä oli itekki koittaa siis seisomalähdöllä. Tarpeeksi vaikealta tuntui seistenkin pystyin nipin napin roikkumaan ekassa otteessa ja yrittämään vetoa seuraavaan, mutta not even close but cigar. Saipa Harri yrittää ihan rauhassa. No sitte mentiin katsomaan sitä Robin Hoodia. Viimeksi tein varmaan 20 yritystä vetoon krimppereiltä kahvalle, mutta ei pystyny. Nyt oli Harri analysoimassa suoritusta ja äkkiähän tuo pureskeliki mulle vinkkiä, että vähän sivuttais liikettä lisää vetoon niin kyllä pysyy. No eiku teippiä sormiin ja sen verran lepoa että Harri yrkkäs San Miguel reittiä. Sitten ei kun kokeileen uutta taktiikkaa. Ja kas vain heti eka veto pysyi suureksi ihmetyksekseni. Seuraavaksi olis pitäny saada oikealla jalalla kantapäätä listalle, mutta siinä korkkas vasen jalka ja alas tultiin. Sittepä en enää saanukaan vetoa tehtyä, joten ehkä joskus tulevaisuudessa.
1/2 marathon
Lauantaina käytiin sitten testaamassa aerobinen kunto puolimaratonilla. Jyväskylän Finlandiamarathonin puolikkaan kävin siis hölkyttelemässä. Tässäpä siitä tulos sports trackerissä. Ihan hyvinhän tuo meni ottaen huomioon, että vuoden sisään on tullut tehtyä noin kymmenkunta lenkkiä. Tuolta datasta näkee hienosti meikän tasaisen hiipumisen taktiikan (data view - lap info), eli lähettiin niin lujaa kun uskallettiin ja sitte loppua kohti tuli melkeen noutaja. No onneksi jaksoin juosta, kun ihan hyvä aika siitä kuiteski tuli. Vähän jäi kuitenki hampaan koloon. Hävisin nimittäin 8 sekuntia Jouni Hynyselle. Ei kele! Mieshän oli vielä pari vuotta sitte tosi lihavassa kunnossa ja nytpä sitte näyttää jo kohtalaisen atleetilta. No ens vuonna pitää sitte voittaa ainaki Hynynen ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti