Oton kans käythin viime tiistaina eli 21 päivä kattelemassa sen linja tuolta Paavalinvuoresta ja sitte meikä yrkkäs ylärillä taas tuota omaa prokkista eikä se oo kyllä ihan heti näköjään menossa. Mutta Oton prokkis oli siitä iloinen ylläri että siihen saa näille seuduin harvinaisen linjan sikäli, että se on hienoa ja helppoa kiipeilyä. Pitääs vaan katella pari muutaki linjaa siihen viereen, ettei ihan yhen linjan takia tarttis tuonne eksyä. Tälle linjalle pitää näköjään ottaa lapio mukaan ens kerralla, että saa tuosta puolen välin hyllyltä mullat mäkeen.
Tänää kävin Jussin kans ekaa kertaa tälle kesälle Halsvuoressa. Mentiin lähettään "Leikki-ikä" ja "Multasormi", mutta on ne vaan sen verran jämäköitä linjoja, ettei ollu menossa. Leikki-iässä jämäkkyys kilpistyi yhteen otteeseen joka on vaan niin PASKA. Multasormen alun lapsilukko boulderi ei vaan ottanu taipuakseen. No ehkä ens kerralla sitte. Tuo Leikki-ikä on muutes aika hieno linja. Voimakasta muuvittelua heti alusta alkaen ja vielä tippumisen kannalta puhtaalla seinällä, joten sturtseja voi ottaa kohtuu rauhassa mistä kohtaa reittiä hyvänsä.
No mutta ollako vai eikö olla? Eli pultatako vai mennäkö Halsvuoreen pannuttelemaan. No kait sitä vois toisaalta pultataki nii olis muilleki uutta tekemistä...
tiistai 28. kesäkuuta 2011
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
Rojektointi jatkuu
Joo ja saas nähä miten kauan jatkuu. En saanu sitte ketään mukaan kiikuille nii piti vetää yk soolona. Välillä satoi vettäki, mutta pikkuhänkillä kun vedetään nii ei haittaa.
Nyt ei oo kyllä kuvaa setistä, mut yritän selittää. Reitti lähtee ison fleikin päältä johon kapuaminenkaan nyt ei ihan simppeliä ole. No eilen lähdin kiipeemään ja WTF fleikin yläosa liikkui. Noo ei muuta ko miestä köydessä vähän ylös jalat seinään ja käsillä kiinni fleikistä ja volá fleikistä lähti pienen jääkaapin kokonen lohkare irti. No ei se mittään tulipahan yks tiukka muuvi lisää reittiin ;)
Muutamalla yrkällä pääsin tuon ekan muuvin ja ähistelin vanhaan kruksiin ja sieltähän se taas löyty tuttu ja turvallinen ihan helvetin tiukka muuvi. Tai no mulle tiukka Escobar sen tietty vetääs yhellä käellä. Kroppa pienen katon alla ja kädet lipalla vasen krimpistä ja oikee pinchistä vedetään piitkä veto aretelle. Puolittain ylärissä roikkuen sain nyt tuon muuvin tehtyä, mutta seuraava ei ollu menossa. Siinä seuraavassa pitäis jotenki saada jalat lipan päälle ja kurottaa ihan kohtuu listalle.
No ehkä joskus sitte tai jos sais tuon Eskon näyttään mallia ja kertoon että onko se mulla menossa seuraavan parin vuoden sisällä eli onko vaikeus plussan vai kaks meikän tason yläpuolella. Nähtäväks jää. Ens viikolla pitäis kuitenki pultata tuo prokkis ja jos ei oo menossa nii pitää syksyllä jättää se avoimeksi projektiksi.
Nyt ei oo kyllä kuvaa setistä, mut yritän selittää. Reitti lähtee ison fleikin päältä johon kapuaminenkaan nyt ei ihan simppeliä ole. No eilen lähdin kiipeemään ja WTF fleikin yläosa liikkui. Noo ei muuta ko miestä köydessä vähän ylös jalat seinään ja käsillä kiinni fleikistä ja volá fleikistä lähti pienen jääkaapin kokonen lohkare irti. No ei se mittään tulipahan yks tiukka muuvi lisää reittiin ;)
Muutamalla yrkällä pääsin tuon ekan muuvin ja ähistelin vanhaan kruksiin ja sieltähän se taas löyty tuttu ja turvallinen ihan helvetin tiukka muuvi. Tai no mulle tiukka Escobar sen tietty vetääs yhellä käellä. Kroppa pienen katon alla ja kädet lipalla vasen krimpistä ja oikee pinchistä vedetään piitkä veto aretelle. Puolittain ylärissä roikkuen sain nyt tuon muuvin tehtyä, mutta seuraava ei ollu menossa. Siinä seuraavassa pitäis jotenki saada jalat lipan päälle ja kurottaa ihan kohtuu listalle.
No ehkä joskus sitte tai jos sais tuon Eskon näyttään mallia ja kertoon että onko se mulla menossa seuraavan parin vuoden sisällä eli onko vaikeus plussan vai kaks meikän tason yläpuolella. Nähtäväks jää. Ens viikolla pitäis kuitenki pultata tuo prokkis ja jos ei oo menossa nii pitää syksyllä jättää se avoimeksi projektiksi.
tiistai 7. kesäkuuta 2011
Brittisektori vol2
Nyt on tullu käytyä perjantaina ja eilen taas tuolla brittisektorilla härväämässä ja kolme linjaa oon neljästä saanu liidattuaki. On se vaan aikasta asiallinen seinän pätkä. Vielä pitäis tietty perinteiseen brittityyliin kiivetä yhdistelmiä nuihin linjoihin.
Perjantaina liidailin kaikki muut linjat paitsi Janin avaaman "Toivon". Se vasemman laidan Harrin avaama linja on kyllä kans hieno. Loppuun laitoin kaks mikrokiilaa ja suurimman c3n. Tämä yhdistelmä jäi sitten jonku verran jalkojen alapuolelle topatessa, joten loppu on ihan mukavan kuumottava varsinnii kun siinä ollaan vielä herkillä jalitsuilla. No mutta hieno linja ja myös sellainen jonka tulen varmaan kiipeämään vielä monen monta kertaa, eli laatusettiä.
On se vaan Jani saanu ittensä kovaan iskuun kun tuommosen linjan(Toivo kts. video toukokuun blokista) tuohon avasi. Eilen taas haaveilin sen liidaavani, mutta huono feng shui iski ja valkkasin sittenkin yläköyden. Silläkin tuntui muuvit kohtuu jämäköiltä, joten vielä taitaa vaatia yhden lämppärivedon ylärillä ennen liidiä.
Antti veti nätin flashin tuohon Janin avaamaan "Oiva" reittiin. Samalla tuli todistettua, että kyllä siihen kamaa saa upotettua jos vaan haluaa. Antti onnistui kylvämään 7m matkalle 9 piissiä. No ihmekkös tuo jos vähän pumputti miestä hyllyllä seisoskellessaan. Reitti on kyllä muutes nimensä veroinen laadultaan, vaikka niinpä taitaa olla se "Toivokin". Son vaan sen verta jämäkkä, että ei oo ehkä ihan perus kutosen liidaajan on sight kamaa, mutta tervetuloa kokeilemaan.
Sitte vihdoin kuvia paikalta
Antti ja Kiven kääntäjä 4+/5-
Juha ja Kiven kääntäjä, perus nelosen muuvia ;)
Juha asentaa piissiä ja ilmehän kertoo jotain reitin helppoudesta eikös vaan
Antti ja Oiva 5/5+. Mie ihmettelen, että kylläpäs siihen saaki laitettua monta varmistusta.
Perjantaina liidailin kaikki muut linjat paitsi Janin avaaman "Toivon". Se vasemman laidan Harrin avaama linja on kyllä kans hieno. Loppuun laitoin kaks mikrokiilaa ja suurimman c3n. Tämä yhdistelmä jäi sitten jonku verran jalkojen alapuolelle topatessa, joten loppu on ihan mukavan kuumottava varsinnii kun siinä ollaan vielä herkillä jalitsuilla. No mutta hieno linja ja myös sellainen jonka tulen varmaan kiipeämään vielä monen monta kertaa, eli laatusettiä.
On se vaan Jani saanu ittensä kovaan iskuun kun tuommosen linjan(Toivo kts. video toukokuun blokista) tuohon avasi. Eilen taas haaveilin sen liidaavani, mutta huono feng shui iski ja valkkasin sittenkin yläköyden. Silläkin tuntui muuvit kohtuu jämäköiltä, joten vielä taitaa vaatia yhden lämppärivedon ylärillä ennen liidiä.
Antti veti nätin flashin tuohon Janin avaamaan "Oiva" reittiin. Samalla tuli todistettua, että kyllä siihen kamaa saa upotettua jos vaan haluaa. Antti onnistui kylvämään 7m matkalle 9 piissiä. No ihmekkös tuo jos vähän pumputti miestä hyllyllä seisoskellessaan. Reitti on kyllä muutes nimensä veroinen laadultaan, vaikka niinpä taitaa olla se "Toivokin". Son vaan sen verta jämäkkä, että ei oo ehkä ihan perus kutosen liidaajan on sight kamaa, mutta tervetuloa kokeilemaan.
Sitte vihdoin kuvia paikalta
Antti ja Kiven kääntäjä 4+/5-
Juha ja Kiven kääntäjä, perus nelosen muuvia ;)
Juha asentaa piissiä ja ilmehän kertoo jotain reitin helppoudesta eikös vaan
Antti ja Oiva 5/5+. Mie ihmettelen, että kylläpäs siihen saaki laitettua monta varmistusta.
perjantai 27. toukokuuta 2011
Brittisektori
Illalla oltiin Harrin kans trädittelemässä Brittisektorilla. Sektorin nimi siitä, että reitit on lyhkäsiä, napakoita ja varmistamisessa joutuu vähän kattelemaan toimintaansa. Niin todellakin oltiin illalla reissussa sillä lähin kämpiltä 19:50 ja olin takasi varttia vailla kakstoista. Kyllä nää illat on aika valosia näin keväällä. Elokuussa ei taida tähän aikaan kiivetä kun lampun valossa.
Tällä kertaa sain aikaseksi yhden ensinousunkin. Tämän kulmauksen piti olla tosi helppo, mutta paikan tyyliin ei ollu tulossa. Joo elikkäs nousu kyllä äsähti, mutta eipä tullu helppoa nelosta taaskaan. Vaikeutta on varmaan jotain vitosen luokkaa. Selkeästi mielestäni helpoin veto tällä seinän pätkällä ja hieno lisä jo valmiiseen arsenaaliin. Reitillä joutuu tekemään pari ihan kunnon kiipeilyliikettä, mutta linja on kuitenkin siitä mukava, että jos kesken homman alkaa jänistää niin hyllyjä voi pakitella sivulle ja turvallisesti pois reitiltä.
Harri lisäsi vielä vasemmasta laidasta linjan, jonka vaikeus on jotain Janin avaamien linjojen "Oiva 5/5+" ja "Toivo 6/6+" välissä eli oliskohan se sitte, niin että tuo meikän avaama kulmaus olis 5- sitten tuo viereinen "Oiva 5", sitten vasen kulma olis 5+/6- ja "Toivo 6". No näillä mennään ja tulevaisuudessa varmaan vaikeudet tarkentuu. Pitääpäs käydä kehittelemän Harrin kans nimet avatuille linjoille.
Harri otti on sight yrkän Toivoon, mutta ei ollu menossa. Pannut tuli ja oikein tonttiin asti. Mies oli klippaamassa toista piissiä, kun jalka ampui irti ja mie en kyllä ehtiny kissaa sanoa, kun persaus jo viisti maata. Onneksi maasto vähän viettää alas niin ei ehtinyt kankku tanteereeseen ennen ku köysi otti kiinni. No ei muuta ko kengänpohjat puhtaaksi ja uutta matoa koukkuun. Sittenpä se jo menikin ylös asti.
Mistä tunnistaa trädikiipeilijän?
Tällä kertaa sain aikaseksi yhden ensinousunkin. Tämän kulmauksen piti olla tosi helppo, mutta paikan tyyliin ei ollu tulossa. Joo elikkäs nousu kyllä äsähti, mutta eipä tullu helppoa nelosta taaskaan. Vaikeutta on varmaan jotain vitosen luokkaa. Selkeästi mielestäni helpoin veto tällä seinän pätkällä ja hieno lisä jo valmiiseen arsenaaliin. Reitillä joutuu tekemään pari ihan kunnon kiipeilyliikettä, mutta linja on kuitenkin siitä mukava, että jos kesken homman alkaa jänistää niin hyllyjä voi pakitella sivulle ja turvallisesti pois reitiltä.
Harri lisäsi vielä vasemmasta laidasta linjan, jonka vaikeus on jotain Janin avaamien linjojen "Oiva 5/5+" ja "Toivo 6/6+" välissä eli oliskohan se sitte, niin että tuo meikän avaama kulmaus olis 5- sitten tuo viereinen "Oiva 5", sitten vasen kulma olis 5+/6- ja "Toivo 6". No näillä mennään ja tulevaisuudessa varmaan vaikeudet tarkentuu. Pitääpäs käydä kehittelemän Harrin kans nimet avatuille linjoille.
Harri otti on sight yrkän Toivoon, mutta ei ollu menossa. Pannut tuli ja oikein tonttiin asti. Mies oli klippaamassa toista piissiä, kun jalka ampui irti ja mie en kyllä ehtiny kissaa sanoa, kun persaus jo viisti maata. Onneksi maasto vähän viettää alas niin ei ehtinyt kankku tanteereeseen ennen ku köysi otti kiinni. No ei muuta ko kengänpohjat puhtaaksi ja uutta matoa koukkuun. Sittenpä se jo menikin ylös asti.
Mistä tunnistaa trädikiipeilijän?
torstai 26. toukokuuta 2011
Paavalinvuori continued
Käythin tiistai-iltana Jussin kans tarkastaan paikkaa. No onneksi alko satamaan vettä just ku autoon istuttiin ;) Eipä tarvinnu paljoa kiivetä. Paavalin luolassa tosin onnistuu kiipeily myös sateella ja sitähän piti kokeilla. Joskus kattelin, että siihen pitäis saada joku helppo parin pultin sportti avattua, mutta ei ollu tulossa. Tai no siis reitin saa, mutta helppoa ei ole näköpiirissä paitsi niin, että kiipeää molempia luolan seiniä käyttäen. Reitti on timanttista släbi läpsyttelyä todella paskoilla otteilla eli tästähän voi tulla vielä jotain hienoa ;) Projektille nimeksi "Sadepäivän murheenkryyni". Tässähän joutuu kohta pulttaamaan...
maanantai 23. toukokuuta 2011
Jeppistä
Toissaviikolla vk19 tulikii vietettyä ihan kiipeilyviikko. Ensin tiistaina oltiin tuolla Keljossa, mistä jo kirjottelinki. Sitte ke oltiin Juhan kans Patamalla ja siellä tuli taas otettua ensiliidit kaltsille tälle kesälle ja to olin Kaapon kans Hudungissa vähän kestävyyttä reenailemassa. Kyllä oli muutes paikat aika hapoilla, kun normaalisti käyny reenailemassa vaan pari kertaa viikkoon ja neki lepopäivällä erotettuna.
Viimeviikolla vk20 kävin sitte itekseen pikasetin Hudungissa ja sitte pe oltiin Janin kans Paavalinvuoressa rojektoimassa ja avattiin pari uutta trädiä. Tai siis Jani avas.
Palataan ajassa Patamalle. On se kyllä jännää tuo släbiläpsyttely. Ei siellä paljon tee mieli tippua. Raapiutuis kiven pintaa mukavasti. No joka tapauksessa jää ja sisäkiipeily ei paljoa ollu valmistanu släbittelyyn ja kädet oliki tukossa kun ei luottanu jalkoihin sitte yhtään. No kyllä se sitte siitä kun vähän sai fiilistä ja onhan se sitte kyllä ihan hauskaaki. Sieltäpä nyt ei muuta kerrottavaa kun hyvät fiilikset ;)
Niin perjantaina oltiin Janin kans sitte Paavalinvuoressa. Jani oli harjaillu pari uutta lyhkästä trädipätkää kulmaukseen joka ristittiin heti Brittisektoriksi, koskapa linjat oli lyhyitä, napakoita ja varmistaminen vaatii tiettyä brittihenkisyyttä.
Eka linja oli "Toivo" ja vaikeutta jotain 6/6+. Janin vääntö "Toivolla" näytti yläköydessä sen verran helpolta ja mies arpoi liidiin lähtöä, että päätin itekki kokeilla yläköydellä josko sitä uskaltautuis liidaamaan. No eipä ollu helppoa ei. Boulderinakin väittäisin tän olevan reippaasti kutosta joten köyden kans taikinoidessa pistetään kyllä yläkutoseksi. No toistajat saa varmistaa vaikeuden.
Toka linja oli vähän helpompi ja uskaltauduin sen itsekin liidaamaan siitä tuli sitte "Oiva" ja vaikeutta apropoo 5+. Nää on kyllä siinä rajoilla, että meneekö ne korkeiksi bouldereiksi vai köysittelyyn. Mutta trädejä kun ovat nii jokainen saa ite valita ;) Kaks kohtuu selkeää trädipätkää jäi vielä odottamaan ottajaansa joten täytynee mennä lähiaikoina kattelemaan.
Tässäpä Jani ja "Toivo" 6/6+
Viimeviikolla vk20 kävin sitte itekseen pikasetin Hudungissa ja sitte pe oltiin Janin kans Paavalinvuoressa rojektoimassa ja avattiin pari uutta trädiä. Tai siis Jani avas.
Palataan ajassa Patamalle. On se kyllä jännää tuo släbiläpsyttely. Ei siellä paljon tee mieli tippua. Raapiutuis kiven pintaa mukavasti. No joka tapauksessa jää ja sisäkiipeily ei paljoa ollu valmistanu släbittelyyn ja kädet oliki tukossa kun ei luottanu jalkoihin sitte yhtään. No kyllä se sitte siitä kun vähän sai fiilistä ja onhan se sitte kyllä ihan hauskaaki. Sieltäpä nyt ei muuta kerrottavaa kun hyvät fiilikset ;)
Niin perjantaina oltiin Janin kans sitte Paavalinvuoressa. Jani oli harjaillu pari uutta lyhkästä trädipätkää kulmaukseen joka ristittiin heti Brittisektoriksi, koskapa linjat oli lyhyitä, napakoita ja varmistaminen vaatii tiettyä brittihenkisyyttä.
Eka linja oli "Toivo" ja vaikeutta jotain 6/6+. Janin vääntö "Toivolla" näytti yläköydessä sen verran helpolta ja mies arpoi liidiin lähtöä, että päätin itekki kokeilla yläköydellä josko sitä uskaltautuis liidaamaan. No eipä ollu helppoa ei. Boulderinakin väittäisin tän olevan reippaasti kutosta joten köyden kans taikinoidessa pistetään kyllä yläkutoseksi. No toistajat saa varmistaa vaikeuden.
Toka linja oli vähän helpompi ja uskaltauduin sen itsekin liidaamaan siitä tuli sitte "Oiva" ja vaikeutta apropoo 5+. Nää on kyllä siinä rajoilla, että meneekö ne korkeiksi bouldereiksi vai köysittelyyn. Mutta trädejä kun ovat nii jokainen saa ite valita ;) Kaks kohtuu selkeää trädipätkää jäi vielä odottamaan ottajaansa joten täytynee mennä lähiaikoina kattelemaan.
Tässäpä Jani ja "Toivo" 6/6+
keskiviikko 11. toukokuuta 2011
Boulderointia
Viikko sitte eli keskiviikkona 4.5. käytiin tarkastamassa Sarvivuori tuossa Jykylän kupeessa. Ihan hauskaa settiä hyvällä kiven laadulla ja yks uusi reittikin tuli avattua Mammutti kivelle. Nimekseen se sai Itkumuuri ja helppoutta mahtaa olla jotain 6A. Loppuviikko meni sitte kotihommailuissa tai no taisin mie kävästää kerran Hudungissa.
Eilen oltiin poikain kans sitte Keljossa Sarkopenia-kivellä. Sain kiivettyä sen Tupla ja kuitti 6B+ tai no tiiäppä tuosta kun tuo beetta on vähä sekavaa mutta niinpä mie ainaski luulen. Sitte yrkättiin sitä Sarkopenia...Not reittiä, mutta on siinä kyllä niin terävä ote ettei pystyny tekemään tarvittavaa roiskautusta seuraavalle otteelle. No tästä suivaantuneena avasin kiven toiselle puolelle linjan Liian hapokasta 5+.
Antti ja Sarkopenia...Not - läheltä pitää mutta ei.
Mikko ja Liian hapokasta
Eilen oltiin poikain kans sitte Keljossa Sarkopenia-kivellä. Sain kiivettyä sen Tupla ja kuitti 6B+ tai no tiiäppä tuosta kun tuo beetta on vähä sekavaa mutta niinpä mie ainaski luulen. Sitte yrkättiin sitä Sarkopenia...Not reittiä, mutta on siinä kyllä niin terävä ote ettei pystyny tekemään tarvittavaa roiskautusta seuraavalle otteelle. No tästä suivaantuneena avasin kiven toiselle puolelle linjan Liian hapokasta 5+.
Antti ja Sarkopenia...Not - läheltä pitää mutta ei.
Mikko ja Liian hapokasta
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)