Kesäkuu ja heinäkuun alku

Hep,
Eipä oo taas tullu kirjailtua mittää. No tässä tuli pidettyä toisaalta tuommoinen kahen ja puolen viikon kiipeilytauko. Pahin kevään innostus loppui kun tontitin trädi projektilta. Mitään fyysistä ei hajonnu, mutta jo siihen mennessä vähän laskenu motivaatio jotenki lässähti. Tiistaina käytiin sitten Juhan kans Hutungissa ja kyllähän sitä aika heikossa hapessa oli. Kuukausi takaperin veivatut prokkikset ei taipunu edes kovalla irvistyksellä. No nyt ollaan taas täynnä tarmoa ja eiku kohti uusia haasteita(tai no vanhojahan nuo nyt on jo viimekesältä ;)).

Perheenisin kesäkuuhun mahtui siis boulder keikka Luolavuoreen(Leppäveden sellaiseen) ja köysiräpistelyä Hirvaskalliolla, sekä pari kertaa trädiprokkiksen yrkkäystä. No katellaas jos tuolta rojektilta sais vaikka videomatskua aikaseksi jossannii vaiheessa syksyä.


Luolavuori

Ensin käytiin Juhan ja Kaapon kans toteamassa Luolavuoren pulterit tiukoiksi. Tai no korkeus varmaan tekee kutosesta vähän timakamman. Ensin käytiin "Julma hurmuri" kivellä ja kiivettiin lämppäriksi se paikan helpoin linja. No se jäikin sitten päivän ainoaksi lähetykseksi. Todettuamme Julman hurmurin liian tsyykkaavaksi lähdimme etsimään Entti-kiveä. Yllättäen 27cragsissä oli väärät koordinaatit kivelle ja harhailtuamme puolisen tuntia metsässä Kaapo päätti kilauttaa kaverille. Sittenpä se kivi löytyikin suht helpolla. On se kyllä aika massiivinen pulteri. Kiivettiin seisomalähtö yhteen helpoimmista linjoista ja todettiin että ei pysty. No ehkä joskus sitte kun seiskat taipuu(ja lehmät lentää) niin palataan astialle. Hieno kivi ei siinä mitään valittamista.

Meikä ja paikan helpoin linja "Jes!" 4


Samoilua metsässä gps ei auta kun koordinaatit on pielessä, mutta mikäs sen hienompaa kun kesäisessä metsässä kävely.



Hirvaskallio

Hirvaskalliolla käytiin kesäkuun eka viikonlopulla Antin ja Juhan kans katsastaan sporttikiipeilyä ekaa kertaa tälle kesälle. On se vaan ihan hassun hauska kaltsi tuokin ja välillä mielenkiintosta kiivetä släbihässäkkää, kun on taas tottunu pultereilla vähän jyrkempään profiiliin. Ekaksi kiivettiin reittiä Ken 6a ja sain arvotun on sight vuoron. Reitti ei ollut sohvalta katsottuna kovinkaan pahan näköinen, mutta kyllä se vaan taas mukavaa sekvenssien haeskelua oli. Jaloilla pystyi seisoskelemaan suht rennosti ja miettimään, että mitähän sitä keksis seuraavaksi. Lähellä toppia oli vielä loisto lepuutushylly, jossa pystyi seisoskelemaan ilman käsiä ja miettimään, notta mites mie veän tuon seuraavan vähän jännemmän muuvin lopun kahvoille. Saattaapa olla, että loppupelissä tämä oli meikän ensimmäinen 6a on sight. Red pointteja nyt on tullu aikain saatossa jo melkonen liuta, mutta juuri nyt en muista mitenkäs se oli. Joka tapauksessa meikä aivan fiiliksissä reitin jälkeen. Aurinko paisteli ja pieni tuulenvire kävi, joten paljon parempaa ei kiipeily voi ollakkaan. Juha ja Antti hoitivat molemmat reitin myös kotiin fläshinä ja vaihdettiin viereiselle Barbielle 6a+. Antti lähti saittaamaan barbieta ja alku näytti hyvältä, mutta sitte pienen bulken ylityksessä tuli stoppi. Mies jähisteli muuvia ees taas eikä sitte millään lähteny. Sitte pitiki kiivetä alaspäin hyllyille seisoskelemaan vähäksi aikaa ja ladata yrkkää varten psyykettä. Yrkkä näyttikin hyvältä ja Antti pungersi muuvia ihan tosissaan ja saikin sen menemään, mutta kahvaan kurottaminen oli tsyykkeelle liikaa ja pultista oli napattava kiinni. Pienestä jäi siis on sait suorite kiinni. Meitsille kävi sitte hyvin saman lailla. Antin sekvenssi ei tosin sopinu mulle yhtään ja vaihdoin hieman jalka beettaa. Psyyke tosin loppu mullaki kesken ja pultista oli napattava. No ens kerralla sitte menee. Joka tapauksessa hieno reissu ja kiivettyäkin saatiin.

Juha pähkää Kenin kruksia


Antti ja Barbie



Rojekti

Meitsillä on ollu tässä kotihuudeilla projektina tuommonen reilun kymmenen metriä korkea trädi pätkä. Tämä on astetta timanttisemmilla muuveilla varustettu ainakin meitsin omaan tasoon nähden ja niinpä se ottiki pari vuotta, että sain muuvit tehtyä.

Juhan kans käytiin pariinki kertaan paikalla ja eka kerralla kiipesin savuhormireittiin ensinousun erittäin vähillä varmistuksilla eli yhellä frendillä jammautuneen lohkareen taakse. Tällä linjalla on helppoutta jotain nelosen pintaan ja nimeksi tuli Kotipesä ylhäällä hyllyllä kasvavassa männyssä olevan poikain tiimimerkin johdosta. Ihan hauska linja tämäkin ja sopii vähän huonommassaki kunnossa olevalle kiikkusankarille, kunhan vaan pää kestää.

No sitte siihen varsinaiseen asjaan. Eka kerralla kattelin yläköydellä varmistuksia reittiin ja yllättävänki hyvin menee kilkettä varsinki reitin yläosan halkeamaan. Alaosaan ja kruksin kohalle sitte vähä hintsummin eli siis suht tsyykkaava reitti. Toisella kerralla ensin lämppäiltiin viereisillä bouldereilla ja lämmöt saatiin pintaan siinä määrin, että taisi voimatkin vähän huveta. No yrkkään lähtö tuntui ihan hyvältä ja varmistuksia laitellessa homma tuntui kulkevan. Kruksimuuvista heitin jalan vähän huolimattomasti otteelle ja ohi. No kunnon pannut siitä ja tonttiin asti. Onneksi tuli laitettua pädit alle. Mietin, että lähenkö yrittään uuestaan, mutta jostain kumman syystä ei kiinnostanu. Yläköydellä kattelin muuvit uuestaan ja tuntuipa kyllä tosi raskaalta jos vertas edelliseen kertaan. No ihmekkös, että tuli pannut vedettyä. YK yrkällä hokasin kuitenki, että kruksiin vois saada nro 1 kiilan mikä varmaanki riittäis pitämään pienen horjahduksen. No katellaanpa ens kerralla.

Toukokuun touhuja

Toukokuussa on siis tehty muutaki ku maattu sohvalla. Keljon keikkojen jälkeen ollaan käyty pari kertaa Kanavuoressa, kerran Herkuleksella, Näätäkivellä ja nyt toissapäivänä 28.7:lla. Sitte oon käyny työstään yhtä trädittelylinjaa kertaalleen ja siihen kun kattoo vielä piissit kohilleen niin eiköhän se siitä aukea.


Kanavuori

Kanavuoressa oon yrittäny avata seiskan tiliä Rakulalla, mutta se on kyllä vielä jonkun matkan päässä. Vaakalistoilta pystylistalle veto on pysyny muutaman kerran, mutta siitä pitäis sitte pungertaa jalkoja ylöspäin eikä oo pystyny kun vähän yrittään. No eihän sitä tiedä jos vielä tänä kesänä jossaki vaiheessa.


Herkules

Herkules oli kyllä hieno paikka, vaikka mulla onki semmonen fiilis, että tämän sektorin nimi oli joskus Olohuone. No en oo varma miten se meni. Korkeahkoja helpohkoja linjoja kiipeiltiin Antin ja Mikon kans. Päivä oli kevään toinen helteinen päivä ja puoli kahen aikaan todettiin, että liian kuumaa on. No kympiltä kun alotettiin niin johan tuohon ehdittiin työstäänki.

Mikko "Puun ja Kuoren välissä" 5
 

Antti korkeahkolla layback halkeamalla
 

Antti korkealla feissillä, jossa oli uskomattoman hienon näkösiä otteita. Toppaus oli sen verran jänskä, että jäi meiltä tekemättä.
 


Näätäkivi

Näätäkivellä käytiin Antin ja Juhan kans tervehtimässä vanhoja vihollisia eli Robin Hoodia ja Rio:a. Alkuun vähän lämppäiltiin ja sitte asiaan. No yhtä paskoiltahan ne tuntui taas talven jälkeen. Tai no tällä kertaa pysyi jo Robin Hoodin krimpissä kiinni ja pääsi yrittään vetoa yläkahvalle. Syksyllä ei ollu mitään jakoja ees pitää tuota krimppiä. No ei menny kuiteskaan. Sitte vaihdettiin kiveä Syyshämäräkiveen ja siinä tien puolen kulmassa kulkee joku kutosen reitti, jossa oon kans käyny kertana muutamana itkemässä paskoja otteita ja vaikeita muuveja. No ei ollu nytkään menossa ja aloin jo masentua, että täällä taaskaan mitään pääse - paska paikka! No Antti jaksoi kuitenki yrittää ja tsempata. Ajattelin sitte vähä niinko seuraksi siinä yrittää, vaikkei se nyt kuiteskaan olis menossa. Muuvit taittui kuitenki yks kerrallaan ja parinkymmenen yrkän jälkeen Antti lähettiki reitin. No tästä sisuuntuneena piti itekki lisätä efforttia, mutta pari slouppaavaa listaa yritti vahvasti estää meikän lähetystoiminnan. Vasen käsi slouppaavalla listalla ja oikeaa kahvasta toiselle listalle siirtäessä laskeuduin aina niinko perhonen kukalle, PAM ja mies selällään patjalla. Keksin kuiteski parin yrkän jälkeen loistavan heel hookin kulmalle ja avot reittihän meni. Jännä miten fiilikset voi heittää lattiasta kattoon tuommosen onnistumisen seurauksena ;) Jäähyttelyksi kiivettiin vielä hauska släbi Metsätähti kiveltä ja ei kun kotia.

Juha tavoittelemassa krimppiä Robin Hoodilla
 


28.7.

Helteiden jälkeen onneksi normaalit kevät kelit palasivat ja toissapäivänä käytiinki Timon kans 28.7:lla 15 asteen lämmöissä. Eli optimi keli 15 ja arska paisteli pilvien lomasta. Lämppäiltiin ja fiilisteltiin alkuun helpoilla reiteillä Leaving ja Kuhan julma sektoreilla. 28.7:lla oon taistellu Elämäni savotan kanssa jo useampana vuonna, mutta nyt ei tarvinnu onneksi pettymystä hakea kun kiven alla oli noin puolimetriä vettä. No mutta projektejahan tuolla riittää ja otin kohteeksi niistä yhden Unelma kivellä ja kaks Harmonia kiveltä. Unelma kivellä oon taistellu Chocolate sex reitin kans varmaan neljänä eri kertana eikä ole ollu menossa. No nyt tuo pysty lista oli jotenki kasvanu kokoa ja parin yrkän jälkeen sain jalka beettan kuntoon ja reitti meni. Harmonia kiveltä olin kertaalleen yrkänny Groger grabit ropleemaa ja tuo Harmonia alkoi kiinnostamaan, koska greidin 6b+ perusteella se vois olla menossa. Groger grabitin kanssa piti ottaa pari yrkkää, mutta otteet tuntuivat siinäkin suuremmilta kuin ennen. Ilmeisesti Metoliuksen rock ringseillä on jotaki tekemistä tämän kanssa. Sitten vaan yrkkään Harmoniaa. No "not even close but sigar" ja kymmenkunta yrkän jälkeen oli todettava krimppivoimien olevan hieman puutteelliset tälle komealle linjalle. Yläosan pystylistaa pääsin kuitenki tavottelemaan, joten ei se niin kauhean kaukana voi olla. No ehkä tämäki tänä kesänä...

Timo ja Polvi


Meikä ja Chocolate sex. Huomaa loistava asukokonaisuus ;) Tämä taitaa olla kyllä meikän pohjanoteeraus vaikken mikään tyyliniekka ole koskaan ollutkaan...


Timo etsii portaita Stairwayllä


Meikä ja Groger grabit

Gaddin pojan mietteiä treeneistä

Elikkäs ei kun siitä reenaamaan. Ideana siis on, että jos et täytä nuita vaatimuksia niin ei onnistu. Jos taas menee heittämällä niin et silti välttämättä onnistu tekniikan puutteen vuoksi. Nämä on siis niinku vähimmäisvaatimukset, jotta olis jotain saumoja suorittaa nuo otsikot.


clip from Gravsports
----------------------------------------------------------------------------------

So what are threshold strength levels for a few different mountain sports?

With zero scientific methodology I'd offer the following threshold strength levels for what I would call a "solid" level in each sport:

Alpinism:
-Hike up 3,000 feet in under one hour, 5,000 feet in under three (Messner could reportedly do 1,000M/3,200 feet in under 30 minutes or something...).
-Do 10 pullups (not because pullups are necessary, but because anyone who can do 10 real pullups is sorta trained up)
-Do "Angie" in under 20 minutes if you think you're "elite."
-Climb grade IV ice all day on minimal gear and be relaxed about it, lead 5.6 with a pack.

Technical rock climbing at a solid 5.13 level
-Do 10 pullups on a half-inch ledge.
-Hang a 1 inch ledge for 5-10 seconds one-handed.
-Campus up the smallest rungs in your climbing gym.
-Climb ten 30M pitches of modern mid-5.12 a in a day (all different pitches, no laps).

Trad Rock climbing 5.10:
-Do one pullup on a one-inch rung.
-Do three pullups on a bar.
-Hike 1,000 feet vertical in 30 minutes.
-Climb all day on 5.7 and still think it's fun.

Mixed climbing M12 (without trickery):
-Ten pullups with tools staggered lower head to upper spike.
-Front lever for two seconds, 20 knees to elbows straight.
-One-handed hang 20 seconds, 20 seconds other hand, repeat for ten cycles.
-Onsight M10 sometimes, always do it second try.

Keljossa taas

Käytiinpäs eilen taas pulteroimassa. Viime kesän superproggislinja Gang Bang 7A oli yrkkäilyn kohteena. Täytyy kyllä sanoa, että nuo seiskan linjat alkaa olla aika voimakasta tavaraa. Jokaisessa otteessa pystyy oleilemaan, mutta yhtäkään muuvia nuista kolmesta vaikeasta ei saatu tehtyä. Tai no muuvin saa tehtyä, mutta muuvin loppuotteessa ei pysy kiinni. Loistavuutta siis ;)

No ei sitä tiiä jos vaikka tänä kesänä olis tuo menossa. Sorminahat sain kuiteski kulutettua nuilla hiukan helpommilla linjoilla niin ohueksi, että muutamasta kohasta puskee verta läpi. Niin ja vasemman käden olkalihakset veinas ottaa vähän itteensä. Onneksi osas jättää yrittämisen kuitenki ajoissa, ettei paikat hajonnu. Jospa sitä sitte loppuviikosta kävis pikasetin tuohon Kanavuoren ghettoboulderille vielä heittämässä.

Keljosta kajahtaa

Eilen käytiin Juhan kans kipuilemassa Keljonkankaalla. Ensin otettiin turpaan Sarkopenia kiveltä. Nelosen linja oli ainut antautunut linja. Tuota Koivua yrkkäsin, mutten tajunnut jalkabeettaa istumalähtöön. Olis ilmeisesti pitäny käyttää toista kiveä apuna. Sitten se Sarkopenian terävä krimppi ylitti kipukynnyksen eikä pystyny vetämään tarpeeksi lujaa. No seli seli. Vaihdettiin kiveä kun ei alkanu homma luonnistua. Käpsittiin metsän läpi Marvinille ja siellähän olikin neljä miestä lähettämässä linjoja. No nyt alkoi arska paistaa risukasaan ja meiltäki alko hommat onnistua vähän paremmin. Kipusin kapusin helpot linjat poies ja päätin ottaa kuntotestin a la Super changoo.

Super changoo vuoden takaa. Nyt ei ollu lunta eikä vettäkään pahasti.



Eka vedolla ei oikea käsi pysyny tuossa kuvan slouppaavassa listassa. Seuraavalla kahdella vedolla ampu oikea jalka irti liukkaasta kuppiotteesta. Alko jo päässä pyöriä, että eipä taida mennä, mutta kokeillaan nyt kuitenki. Avot oikea käsi pysyi ja vasen myös. Sitten alko usko loppua ja veinasin heittää pyyhkeen kehään, mutta kuin noiduttuna sormet pysy kivessä kiinni. Ei sitte auttanu ku heittää oikea käsi sloupille ja vääntää jalan päälle seisomaan ja niinpä sitä oltiinki topissa. Wuuhuu! Kunto on siis parempi ku vuos sitte!!!

PS. Aamuyöstä keksin uuden beetan Sarkopenialle. Täytyy varmaan ens viikolla käydä testaan ;)

Kehitys kehittyy

Non nii yllättävänki vähällä effortilla antautu tuo Mystinen metsätyömies. Tiistaina eli 20.4. käytiin poikain kans taas räpistelemässä ja sieltähän saatiin taas muutama reitti avattua. Ens kerran täytyy kyllä mennä jo jonnekki muualle, että saa vähän greideihinki perspektiiviä.

Edellisellä kerralla avattu Tempaus(Linkki) on kyllä kans hieno reitti vaikka kruksi onki perslähtö ja muuveja on kaks tai kolme, mutta hieno on ei voi mitään. Tämä Mystinen metsätyömies lähtee persmaasta vasuri hyvästä fleikistä ja oikea huonommasta nypystä vetäen slouppaavalle listalle oikeaan yläviistoon. Listan pitäminen ja seuraavalle listalle vasurin siirtäminen ja jalkojen kikkailu tästä on vaikeinta kun tasapaino pitäisi samalla säilyttää ja painopiste lähellä seinää. No greidiveikkaus on 6b - 6c, mutta käykäähän kokeilemassa ja kommentoikaa. Löytyy siis tuolta: Paavalinvuori

Meikä yrkkää metsätyömiestä. Nimi risusavotasta kiven ympärillä.


Jani ja Tempaus

Böylderkausi avattu

Wuuhuu olipas taas siistiä! Oltiin ko lapset karkkikaupassa. Paavalinvuoressa oltiin halailemassa kiviä. Kattelin aikasemmin kauempaa, että paikat on kuivat ja ei kun menoksi. No ei ollu paikat kuivat. Korkeat ja helpot släbit valu vettä sen verran tasasesti, ettei kauempaa ollu erottanu kuivasta. No onneksi vierestä löytyi vielä avaamattomia settejä kuivana. Avattiin 5 uutta onkelmaa ja kaks jäi projektiksi vaikein kiivetty oli jotain 6a ja helpoimmat nelosen luokkaa. Ainaki ite olin yllättyny kuntotasosta, sillä edellisinä vuosina eka kerta on ollu tosi takkusta. No tästä on sitte hyvä lähteä kohti seiskan proggiksia.

Niin mitäs tapahtui maaliskuussa? No ei paljon mitään. Piti huipentaa jääkausi Koron mahtiliideihin, mutta sen sijaan maattiinkin kaks viikkoa sängyn pohjalla ja podettiin angiinaa ja sen jälkiseuraamuksia. No siitä paskasta selvittiin ja nyt on taas pelit käynnissä. Tuli vaan niin tiukka antikliimaksi tuohon jääkiipeilyyn, että otti koville alkaa reenaamaan uudestaan. Leuanveto alkaa taas olemaan samalla tasolla, kun ennen sairastumista. Sormivoimia ei ole tullu paljon reenailtua syksyn jälkeen, joten se onkin nyt sitten se heikoin lenkki. Muutama treeni viikkoon niin eiköhän se siitä sitte kuukauden sisään ala jo jotenki kulkemaan.

Patjalla istuskelu tuli taas tutuksi ;)


Jani yrkkää reissun vaikeinta ropleemaa, joka jäikin rojektiksi. Tälle seinälle saa varmaan useammanki uuden linjan putsattua.


Nuca ihmettelee mitä nää isot miehet oikein puuhaa...


Otto vääntää kulmausta.


Timo yritttää persausta maasta


Jani levitoi